Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Mutta siitä päivästä aikain tuli muutos. Ensin en sitä ollenkaan huomannut, sillä minusta oli niin kummallista kaikki mitä ympärilläni tapahtui. Koko kesän olin juossut ulkona, mutta nyt olisin tahtonut olla pirtissä ja leikkiä siellä. Mutta minut käskettiin aina pihalle leikkimään. Siellä oli kylmä, jalkojani paleli ja käteni menivät konttaan. Hiivin siis uudelleen tupaan.
Meistä tuli pastorin kanssa hyvät ystävykset ja illalla joimme hänen kanssaan veljenmaljat. Seuraava päivä oli sunnuntai. Jumalanpalveluksessa oltuani lähdin pastori Paulinin ja venäläisten luutnantin kanssa Ruskonkylään, jossa oli eräässä talossa häät. Vaikka olinkin tullut pitoihin kuokkavieraana, käskettiin minut sentään pöytään, sillä ratsastinhan toki herrojen seurassa omalla hevosella.
Asia vedettiin majurin ratkaistavaksi, mutta kun väki todisti Jussilan hyväksi päättyi se niin, että vouti sai nuhteita ja käskettiin vast'edes jättämään Jussila rauhaan. Niin kului kaksi vuotta, jolla ajalla Jussila yhä enemmän tuli majurin mieleen sekä ahkeruutensa että suuren voimansa tähden. Silloin tapahtui, että vouti kuoli lyhyen mutta kovan taudin perästä.
Samaa köyhyyttä, jota huoneen ulkopuoli osoitti, nähtiin myöskin sen sisässä. Mutta täällä oli kaikki siistiä ja puhdasta: lavitsat ja pöydät olivat kiiltävän valkoiset, vähäiset huonekalut hohtivat puhtahina. Filemoni asetti esille lavitsan, Baukis sen komisti peitteellä, ja vieraat käskettiin istumaan.
Sanoako olevani nimityksen saanut kirkkoherra? Maïtre des arts? Docteur en philosophie? Hullunahan ne olisivat minua pitäneet. Olihan Kaarlo Suuri nimittänyt minut yliadjutantikseen. Niinpä vastasinkin haikailematta: Adjutant-général. Puvustansa mies tutaan, sanotaan, mutta tutaanpa se arvonimestänsäkin. Minutkin käskettiin heti kohta pöytään: kylmää paistia, malagaa, likööriä.
"Luonnollisesti", sanoi mies, ja naurahti taas, mutta piti omana salaisuutenaan, mikä ero niillä oli. Sekä hinnan että matkan puolesta näytti minusta edullisimmalta ostaa piletti Bostoniin ja sitte Kanadan Pacific radan kautta Nanaimoon. Parin päivän perästä käskettiin tulla pilettiä hakemaan. Meni siihen sentään useampiakin päiviä, ennenkuin osuin kiertämään nuo aamiaisajat.
Ja mikä häpeä, kun häntä käskettiin oppimaan jotakin ammattia. Kun hän saapui jälleen kotimaahansa, niin hän sai yllin kyllin muutakin ajateltavaa, sillä ensimäinen sanoma, joka kohtasi häntä, oli hänen isänsä äkillinen kuolema. Hän oli rakastanut hellästi isäänsä, ja siksi hänen surunsa oli hyvin suuri, ja hän tunsi nyt seisovansa aivan yksin maailmassa.
Ja onko ihme, että juhlaa vietettiin, kun Hinkki, kuninkaallinen Hinkki läksi merille! He käskettiin nyt kyökistä toiseen huoneeseen, joka oli hyvin hieno, niin ettei kapteeni ollut koskaan vielä semmoisessa käynyt.
Silloin täytin 25 vuotta, ja se oli määrätty lähtöpäiväksi. Vieraita käskettiin yli pitäjän, mutta vähät minä niistä välitin, vaan riensin Lammin Annalle sanomaan jäähyväisiäni. Anna, joka osui olemaan yksin kotona, tarjosi minulle kätensä, joka jäi lepäämään minun käteeni. Hänen silmistään loisti salainen surumielisyys, sillä hän tiesi minun pian lähtevän.
Poika katsoi suoraan Viijan silmiin ymmärtämättä, mitä hänen käskettiin kysyä. Kihlaa vaan pois, elä arvele. Saat koko talon tiluksineen. Mitä? kysyi Reeta vähän tuskaantuneen naurulla. Sulhanenko, totta maar, siinä jo porottaa kihlakello kourassa? On kai se. Mitäs täti sanoo siitä? Ei ole ensimmäinen tarjokas köyhä.
Päivän Sana
Muut Etsivät