United States or Mayotte ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän kävi huoneissa hattu päässä, söi jollakin pöydän kulmalla eikä aina pitänyt niin tarkkaa huolta puvustansa. Vaan kun rouva alkoi palata entiseen elämään, ei herra muistanutkaan seurata mukana, muuttaa tapojansa.

Vieläpä näytti jonkinmoinen järjestyksen ja kurin henkikin olevan heissä olemassa, sillä jos joku rähisi ylenmäärin kovalla äänellä, niin saattoivat hänen kumppalinsa hänet heti ankarilla uhkauksillaan vaikenemaan. Tämän kirjavan joukon etunenässä kulki eräs mies, joka päättäen hänen kovin huonosta ja lahonneesta puvustansa, ei kuulunut tämän mailman onnenlapsien joukkoon.

Muiden matkustajain joukossa oli eräs tuntematon mies, joka näytti koettavan saada edes jonkunkaan sanan kuullaksensa, mitä me haastelimme. Huomasi heti hänen puvustansa ja käytöksestänsä, että hän oli ollut Amerikassa. Joku sattui mainitsemaan minun nimeäni. Tämä näytti tuntemattomaan tekevän erityisen vaikutuksen. Kun hän sai tilaisuuden, tuli hän ja istui ohelleni.

Nyt alkoi vieraita tulla toinen toisensa jälkeen, ja Eevi talon tyttärenä kiiruhti heitä, vastaanottamaan. Ensin tuli tilanomistaja Holm rouvansa kanssa, jonka suuret, kultaiset korvarenkaat heilahtelivat joka kerran hänen suoriessaan ryppyjä puvustansa. Sitte tuli pieni, pyöreä rouva, ystävällinen, hieman mairitteleva hymy huulillaan.

Sanoako olevani nimityksen saanut kirkkoherra? Maïtre des arts? Docteur en philosophie? Hullunahan ne olisivat minua pitäneet. Olihan Kaarlo Suuri nimittänyt minut yliadjutantikseen. Niinpä vastasinkin haikailematta: Adjutant-général. Puvustansa mies tutaan, sanotaan, mutta tutaanpa se arvonimestänsäkin. Minutkin käskettiin heti kohta pöytään: kylmää paistia, malagaa, likööriä.

»Kunniani kautta! Missä kreivi sitten onkysäisi herttua. »Hän on pukuaan muuttamassa, voidaksensa astua teidän eteenne, armollinen herttua», vastasi D'Hymbercourt. »Pukuansako? Saint-Bleu! » huudahti maltiton herttua. »Mitä minä hänen puvustansa huolin! Olettepa te, luullakseni tehneet keskenänne salasovinnon, saattaaksenne minut hulluksi

Benomi, virkanne töihin. Hyvästi, herrani." Lähetyskunta likeni, kumarsi ja vetäytyi pois. Alroy kääntyi Jabasterin puoleen. "Tuo ei ollut mikään tavallinen mies, Jabaster?" "Varsin miellyttävä Turkkilainen, herrani." "Luuletteko, että hän on Turkkilainen?" "Hänen puvustansa päättäen." "Olkoon niin. Asriel, käskekäät purkaa leiri. Me astumme heti Bagdadiin."

Kun en minä milläkään tavalla saanut häntä samalle "mielen tuulelle", pistelin minä häntä hänen totisuudestansa, sanoin, että hän käyttäytyi tyhmästi seuroissa, ett'ei hän kylläksi pitänyt huolta puvustansa, että hänen jöröytensä kiusasi minua y.m. Minä nakkelin pistopuhetta ympärillensä vähääkään arvelematta.

Ja vaikka ei olisi muuta kuin yksi ainoa leipä eli vaan pieni leivän pala, niin siitäkin on annettava toiselle, jolla ei mitään ole. Tosin on sitäkin nähty, että kerjäläinen on auttajaansa rikkaampi, vaikka näyttää puvustansa niin viheliäiseltä kuin suinkin mahdollista.

Samanlaiselta matkalta oli hän nytkin äsken saapunut kotia, kun eräänä kauniina syksypäivänä näemme hänen ratsastavan ulos linnansa pihasta, seurassansa palvelija hevosen selässä. Puvustansa näkyi, ettei hänen aikomuksensa ollut lähteä tiluksiansa kiertämään. Sulkakoristeinen hattu oli painettuna hänen otsalleen ja musta samettiviitta peitti puoleksi hänen kalunoilla varustettua takkiaan.