United States or Puerto Rico ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuin kyyhky mä lämpöä kerjäilen, Vaan auttajaa vaan ei näy, Vaikk' kasvoni peittyvät huurteesen, Jääpuikoiks kyynelet käy; Mä kömpien ikkunaviereltä pois Ken siitä nyt liidellä jäisenä vois! Valon säde silmähän värjähtää, Se katsehen huikaisee, Hyppysoitelma korvaani lennähtää, Mi huoneessa kaikuelee Jos huomaisivat ja heill' pyssyä ois, Niin varmahan laskisit päiviltä pois.
Ja syö sinä mutaa, jota kaivat irti maasta. Mutta sulata suussasi ensin, elä niele jäisenä, saat pian mahataudin.» »Ha, ha, ha», nauroivat toiset. Holpainen ei välittänyt vastata. Selkä kyyryssä hän teki työtään, löi lapion vankasti maahan ja viskasi kasan multaa ylös. Joka kerran kun hän kumartui, risahtivat housut takaa. Reiät kävivät suuremmiksi, ilma tuntui kylmältä ihoon.
Kukaan ei naurannut, ei herjannut eikä koskenut heihin. Taikauskoinen pelko jähmetytti kaikki nämä raa'at kasvot. Talvisen illan viima hengähteli jäisenä hänen kasvoilleen. Ja kas!
Lieskoina leimusi avaruuden tähti timantteja, kultia kylväen maille, raskaina ilmoihin harmajat huurut hyisistä, himmeistä notkoista nousi, kaaoksen kylmähän rintahan henki hehkuvaa tultansa luojista suurin. Hälveni häivät, kiehuen iti maa, joka jäisenä lepäsi äsken.