United States or Iraq ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tulette minun tyköni, Kiinni saadanne kysytte, Vielä miekat valmistatte Sekä seipähät sotahan. Olenko minä missäkään Työstä väärästä tavattu? Miks'ette minua silloin Ole kiinni ottanehet, Koska kirkossa opetin, Tutkistelin temppelissä? Tämä hetki teillen kelpas, Pahoillen pimeän valta." Vaan ei juuttahat varone, Tyhmät tottele tosia. Luku X. Jesuksen kärsimisestä Hannaksen ja Haifaksen tykönä.
Luku XIX. Auringon pimenemisestä ja Jesuksen kuolemasta. Ehkä juuttahat iloitsit, Paha parvi pauhajaapi Surmasta suloisen Herran, Luojan piinasta parahan: Kärsi kuiten kaikki luonto, Alla tuskan taivahatkin.
Tästä ystävyys yleni Kahden keskellä vihaisen, Kahden viekkahan välillä; Kosk' on kaivattu karitsa, Lammas lyötynä viatoin, Kettu koiralle sukua, Korppi haukan heimolainen. Luku XIV. Pilatus tahtoo päästää Jesusta juutalaisten tavan jälkeen. Herran tultua takaisin, Pontius pahoin vihastui. Kutsui juuttahat kokohon, Papit parvehen pahimmat.
"Jalopa sinä Jumala, Kosk'et arvata osaja, Kenen lyötynä kädellä, Keltä kärsit korvapuustin." Läksit juuttahat levolle, Maata mielellä hyvällä, Saatua Jumalan surman. Aivan aamulla varahin. Jällen yhtehen tulevat, Päättävät pahimman neuvon, Väärän tuomion varustit: Herran käydä kuolemahan, Viattoman vaivan ala, Ripustettaa ristin puuhun. Loppu juutasten lakihin, Päätös neuvohon pahahan! Luku XI.
Lempo seisoi suon selällä, Hiidet hirnui kankahalla, juuttahat jälestä juoksi, maasta Maahinen kohosi." Ei pojasta paimeneksi. Pantihin kalan kutuhun. Palasi mereltä poika, tuli valjuna tupahan, kertoi kynnet kylmillänsä: "Kauhea saloilla kansa, meren kansa kauheampi! Näin minä Tursahan tulevan, meren kahtia menevän, Kalpea karilla istui, Tyhjä alla ammotteli." Ei pojasta merelle miestä.
Huolen kanssa helvettihin. Luku XII. Jesus viedään hengellisestä oikeudesta maaherran Pontius Pilatuksen etehen. Juuttahat Jumalan kansa Kiiruhtavat kiiruhusti Ruomin raatihuonehesen, Annoit ala Pontiuksen Kansa kantehen kavalan.