Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. joulukuuta 2025
Peijakas! sanoi kardinaali, kolme miestä tehty kykenemättömiksi taisteluun vaan pelkän kapakkariidan vuoksi! Teidän kanssanne ei ole leikkimistä, mutta mikä oli riidan syynä? Heittiöt olivat juovuksissa, sanoi Athos, ja kun saivat tietää että illan suussa eräs nainen oli tullut ravintolaan, tahtoivat he väkisin tunkeutua hänen huoneesensa.
Ja kun isä » hän vaikeni äkkiä pelästyen. »Mutta miksi tahdotte sitä tietää, herra?» kysyi hän. »Kerro vain edelleen», huudahti Boleslav nopeasti... »Ja kun isä tuli kotiin ja tahtoi käydä kimppuuni, hän näet oli juovuksissa, asettui äiti minun eteeni ja sanoi minulle, että minun oli piilouduttava hänen hameeseensa, ja sen minä teinkin.
"Joko hän arvaa asiani, koska niin näsäkkäästi vastaa? Mutta 'akka väliltä palaa, eikä mies pahanenkaan; minä en ole akka". Ja hän astui suoraan isännän eteen ja tarjosi kättä, sanoen: "Terveisiä meiltä!" Tuorila katsoi Ollia silmiin tuikeasti, pisti kätensä housunsa taskuun ja ärjäsi: "Häpeä tolvana!" "Oletteko juovuksissa, vai hulluksiko olette tullut?
Kuka käskee elää niinkuin sinä! Elää, elää! Jos ei minulla laillista miestä ole niin elänkö siksi sen pahemmin kuin muut Varo sanojasi. Oletko juovuksissa? En ole juovuksissa en Siivonen. Mutta kun ihmisen sydän on niin täysi, että se tahtoo haljeta. Oi jos minuakin armahdettaisiin! Manda lakkaa elämästä tuolla lailla. Minä lakkaan, Siivonen, minä lakkaan. Mitä minä muitten ihmisten ilosta!
Vigleif oli viimeinen, joka kotia lähti, ja hän oli juovuksissa. Hän oli noin tunnin aikaa etsinyt hevostansa, mutta se oli poissa. Joku miehistä oli ottanut hevosen ja lähtenyt sen kanssa kotiin, tehdäksensä kiusaa Vigleif'ille. Vigleif kiroili ja torui horjuessaan tietä myöten sateessa ja loassa.
Sillä tiettiin salakähmää, että Niemimäkelän isäntä onkin aina silloin juovuksissa, kun hänen sanotaan olevan kipeänä; siellä tiettiin, että hän taas on saanut maksaa niin ja niin paljon Kasperin pahoista töistä; siellä tiettiin, että Niemimäkeläisten varat eivät olleetkaan niin suuret, kuin on luultu; sillä niitä pitää kuluttaa joka vuosi runsaasti.
Johan me teille annettiin!... Ne olivat viime asemalle nyt pitää olla uudet. Miksi ette jääneet viime asemalle? Voi, hyvä herra, olisihan me jääty, mutta kun en saanut tätä miestä... Onko se juovuksissa? Ei se ole, se ei ole kai ollut ennen milloinkaan eikä se ole nytkään, muuten lie tullut kipeäksi, eikö tuo lie tämä jumalaton vauhti mennyt päähän ... kun ei se lähtenyt paikaltaan...
Juomasankarit seisoivat ensin hämmästyneinä hänen hurjasta raivostaan, mutta yksi, luultavasti ilkeämpi tai enemmän juovuksissa kuin muut, korotti äänensä ja sanoi, että olisi parasta yllyttää koirat hänen jälilleen.
Kummastellen ylioppilas pysähtyi ja kysyi, osoittaen tyhjää pulloa miehen jalkain juuressa: "Oletteko juovuksissa, mies?" Arvid pidätti itkunsa ja katsahti nuorukaista. Pää oikean kätensä varassa vastasi hän: "Se oli äsken täynnä; viinan olen kaatanut tähän hävityksen maahan." Suuremmalla myötätuntoisuudella kuin äsken kysyi ylioppilas taas: "Sanokaahan oletteko kipeä, niin haen teille apua."
Mutta sänkykamarin ovi oli vieläkin lukossa. Ovelle kuului hiljaista naputusta. Ester! kuului Arnoldin ääni. Ester avasi oven. Hänen miehensä oli juovuksissa, mutta näytti tyyneltä. Mitä tahdot? kysyi Ester varmasti. Tule tervehtimään vieraita, sanoi Arnold. Mielelläni, vastasi Ester ja seurasi miestään saliin.
Päivän Sana
Muut Etsivät