United States or Zimbabwe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Silloin sieppasi munkkikin kivensä; mutta pian malttoi mielensä, viskasi sen kaivoon sanoen: "Nyt ymmärrän minä ettei koskaan pidä kostaa, sillä jos vihollisemme on mahtava, niin on se tyhmästi ja hullusti tehty; jos hän taas on onneton, niin on se alentavaista ja julmaa." Muutamia kuvauksia Fredrik suuren elämästä.
Meri hyrskyy ja aallot aukee, kuuhut kultansa syliin raukee. Toinen kaikkensa minulle antoi, toinen ei antanut mitään. Ja sentään kaikkeni hälle ma annoin, joka ei antanut mitään. Toista ma kiusasin kuolohon saakka, toinen kiusasi mua. Ja sentään lemmin ma kuolohon saakka häntä, ken kiusasi mua. Lietsovi toinen liekkiä julmaa, toinen vaieten palaa.
1:NEN VARTIA. Niin, kiitos olkoon! päästiin pahasta, Jos päästiin kyllä riittää valtoja! Ja elämä on julmaa pakkoa. 2:NEN VARTIA. Niin, pakko on jaa, pakko. 1:NEN VARTIA. Tullaan, seis! SIMRI, NAHSEN ja ELISUR tulevat. SIMRI. Hän voitti mun, hän asuu minussa. NAHSEN. Tuo velhotyttö hylkää, Simri, jo! ELISUR. Jo kylliksesi häntä hyväilit.
Kun säälin kokoon niitä kirjojani ja vaatteitani, jotka vielä jäivät tänne Dover'iin lähetettäväksi, tunsin sydämeni raskaammaksi, kuin huolin näyttää Uriah Heep'ille, joka oli niin ahkera auttamaan minua, että minä, julmaa kyllä, luulin hänen olevan erittäin iloisen siitä, että lähdin.
"Onpa todellakin julmaa kiusoitella meitä täten", lausui toinen. "Minä rikon ystävyyteni kanssanne", sanoi kolmas uhkaellen, jolloin Jim kävi varsin surullisen näköiseksi, laski kätensä sydämellensä ja vakuutti, että hän on kertoja-marttiira, kunnes vihdoin syntyi sellainen sekamelske naurusta ja puheesta, ett'ei sieltä eroittanut yhtään mitään.
On minun. Ja tämä huone? On sinun. Olenko minä siis sinun vankisi? Melkeinpä. Mutta tämähän on julmaa väkivaltaa! Suuret sanat syrjään; istukaamme tyynesti puhelemaan niinkuin veljen ja sisaren kesken sopii. Sitten kääntyi hän oveen päin ja nähden nuoren upseerin odottavan lisäkäskyjä, sanoi hän: Hyvä on, minä kiitän teitä; ja nyt, jättäkää meidät, herra Felton. Veli ja sisar keskustelevat.
Rakastan *ihmiskuntaa* mutta kaikkia ihmisiä? En. Löytyy niin monta mitätöntä, itsekästä, sydämetöntä, julmaa ihmistä niitä en voi rakastaa, mutta minusta on valitettavaa, että huono kasvatus ja epäsuotuisat olot ovat tehneet heidät sellaisiksi, ja ettei heistä ole tullut hyviä ja rakastettavia ihmisiä.
KUNINGATAR. Toiveesi päämäärä on siis mahdotoin saavuttaa! RIZZIO. Teidän armonne ei varmaankaan minua enää tarvitse... KUNINGATAR. Rizzio! RIZZIO. Teidän armonne... KUNINGATAR. Me kaksi emme enää voi yhdessä työtä tehdä; en voi luottamuksella vale-naamalle puhua. RIZZIO. Teidän sydämmessänne on jotain julmaa, sen olen monasti huomannut! KUNINGATAR. Pelkäätkö ketään, koska et tahdo minulle puhua?
Ja myös muisti hän, miten kaikki nuo Liisan selitykset olivat päättyneet, nimittäin että tämä oli pienestä pitäen, vain häntä yhtä, vain häntä ainoaa rakastanut. Mitä jos hän sulkisi Liisan syliinsä? Mitä jos hän ilmoittaisi tälle, että kaikki oli ollut vain julmaa pilaa ja ettei ollut ollenkaan tarkoitus, että he kaksi milloinkaan toisistaan eroisivat?
Hän lausui vielä muutamia sanoja, joita en milloinkaan unhota. Jos sinä rakastat Pekkaa ja hän sinua, sanoi hän, niin älä koskaan leikittele hänen tunteillaan, Hanna, sillä se on julmaa ja voi tehdä hänet sekä itsesikin onnettomaksi. Oi, sanoiko hän niin? lausui Pekka hartaasti. Voi sitä hyvää neitiä! Taivas häntä siunatkoon!