United States or Kosovo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sydämellisesti tervehti Margareetta häntä, sillä Sesilia oli jo kertonut hänelle kuinka hän oli ollut hänen ja Katariina rouvan suojelijana, ja että Katariina rouva, lähemmin tutkiessaan Juhon äidin sukua, oli ilolla huomannut, että he olivat sukulaisia.
Esterin oli niin vaikea olla, että hän kiirehti kotia. Kun hän ensi kerran tämän jälkeen tuli mökille, tapasi hän Juhon istumassa kammarissa lynkäpäisillään polviaan vasten, katse lattiassa, eikä hän päätään kohottanut Esterin tullessa.
Molempien silmissä wärisi kyyneleitä, joita salatakseen Matti kääntyi selin ihmisiin, mutta selwästi huomattiin, kuinka hänen woimakkaat hartiansa tärähteliwät. Hän koki käsiseljällään pyyhkiä silmiään ja sitten nousi hän Juhon kanssa waunun portaille, mutta he eiwät menneet waunuun. Toiset matkatowerit oliwat ennenkin kulkeneet rautatiellä.
Koko seurakunnalle tuli sillä kertaa papin puute, ja sitä paitsi jätti se jälkeensä katkeruutta sekä surullisen ikäviä muistoja. Kirkkoherra Herpman oli silloin leski, joten ei jäänyt Keuruulle häneltä vaimoa eikä eloon jääneitä lapsia. "Voi sentään! kuinka onnetoin oli se hetki, jolloin rupesin Juhon vaimoksi," huokasi pappilassa eräs nainen, kuultuaan moisen tapahtuman Ampialasta.
"Entäs Kaarle Lejonankar'ille? Eikös hän ollut tuo ainoa joka on puhunut Sesilian sydämelle?" Sesilia punastui ja oli ison aikaa vaiti. Juhon sydän sykki melkein kuultavasti, mutta hänkin oli vaiti. Vihdoin sanoi Sesilia: "niin, Juho, hän se oli, sinulta en tahdo mitään salata." "Ja nyt rakastaa Sesilia häntä ja on hänen morsimmensa?" sanoi Juho, tukehduttaen tunteensa ilmestymisen.
Koko paikkakunnassa hyvin kyllä tiedettiin, että talossa oli paljon rahoja lainoissa ja että ne olivat lainatut molempien veljesten nimessä; niistä saadut kasvut tiedettiin myös jaetun veljesten välillä joka vuoden lopussa. Nyt ei noissa velkakirjoissa näkynyt ainoatakaan setä Juhon nimeä, ne olivat kaikki tehdyt Laurin nimeen. Tuo seikka se oli, joka sai nimismiehen vaalenemaan.
"Niin, niin, kyllähän sinulla on oikeinkin siinä asiassa", arveli Tahvo, "ja kyllähän se tosiaankin olisi hyvin harmillista, jos talo joutuisi vierasten käsiin; mutta mitä minun sitte pitäisi tehdä, että kaikki lapseni voisivat saada yhtä paljon, sillä kaikki ovat ne minulle yhtä rakkaita, joskin mieluummin soisin, että talo joutuisi vanhimman poikani Juhon käsiin.
Eipä taida ennen, konsa kuivuu tämän talon nevat.» Välkähtävät silmät Juhon: »Ei se oikeus aina voita, eikä jälkeen turman, tuhon aina onnen päivä koita! Yöhön tarpeen yön on rotu, viekas, synkkä, tuima tähän. Mies on mennyt, ken ei totu pimeässä näkemähän.» Kuulee ukko kummastellen: Outoa on pojan kieli. Mistä sanat saakin? Kellen haastaa? Vai lie puolimieli?
Sitten sanoi hän kääntyen Juhon ja Sesilian puoleen: "minä pyydän anteeksi että rohkenen pitää herrasväkeä molempia ystävinä; sen täytyy nyt Margareetan tähden tapahtua. Tule, Margareetta," jatkoi hän, "astukaamme vähäisen alemmaksi, ettemme seiso tässä kaikkien katseltavina, jotka vaan tahtovat luoda silmänsä tänne ylös. Minua vainotaan ja minun täytyy olla vilkas liikkeissäni.
Juhon ei tarvinnut koskaan kuluttaa vuosisäästöjänsä, sillä olihan hänellä kaikki elämän tarpeet saatava varakkaasta kodistansa. Kun ei hänellä ollut lapsia, ei hänen tarvinuut heidänkään tähtensä mitään kuluttaa, vaan sai panna kaikki säästöön, mitä oli osaksensa saanut.