Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. lokakuuta 2025
Hartioillaan oli kummituksella karhunnahka ja selässä hihnasta riippumassa arpakannus. Sittenkun Panu oli kuvan paikoilleen asettanut, eivät olleet Jorma eikä Kari uhrivuorella käyneet. Jorma teki uhrinsa kalalampensa kuuselle, Kari milloin millekin puulle, minkä metsässä tapasi ja missä hänestä haltija näytti asuvan.
Pantiin mukaan värttinä ja tulukset, pata pienoinen ja tuohivakkanen, Jorman tekemä ja kirjauksilla koristettu, jossa oli eväitä parhaita, piiraita ja rieskoja, toiset puolet Panulan emännän, toiset Karin emännän leipomia, pitkän matkan varaksi varatuita. Laski Kari vielä kanteleensakin lemmittynsä kupeelle. Ethän kanneltasi ainoata? kysyi Jorma.
Jorma on olevinaan vihainen ja tiuskaisee: Minun on lintu! Kari on myöskin olevinaan tiukkana ja vastaa: Sen on lintu, joka linnun ampuu. Sen se on, joka löytää ja saartaa! Mutta sitten he molemmat nauramaan ja käteltyään kyselemään, miten kumman lailla olivat tulleet samaa riistaa ampuneeksi.
Milloin tahansa olisi Jorma saanut sen nuolella makuukseensa kolkatuksi, mutta ei kolkannut asentojänistä, jolla oli siinä kotonsa; ja hän alkoi uskoa, että se on haltijan jänis, kun ei pyydykseen mene, saattaa olla haltija itsekin, jota jos hätyyttää, kaikkoo muille maailmoille ja vie kaiken riistan mukaan.
Hiljaa ja hievahtamatta istui Jorma ja kuulosti ... kuului muutamia huutoja ja sitten oli kaikki hiljaa.
Paloiko pappi saunaan? kysyi Jorma. Mistä minä tiedän... Tiennet, kun sytytit. Ja entä, jos sytytinkin! Parempi polttaa kuin palaa. Uhkasi polttaa minutkin. Pois pääsivät, virkkoi Ilpo. Ei ollut miestä miehessä, tuhkasi pilkallisesti Ilpotar.
Sitten kun ottaa siitä sen jäniksen, pitää vielä kerran taittaa kolmikantainen näreen oksa ja panna molempiin korviin ... ja tiesi hänen, mitä kaikkea sitten vielä täytyy tehdä! Ja Jorma nauroi niin makeasti, että vesi silmään kihosi. Mutta sitten hän suuttui, kun taas muisti, mitä Panu oli sanonut: Ja näitä mielettömyyksiä niitä nyt korotellaan Väinön tietoja ylemmä!
JORMA Kenen lienee tämä punanen päähinenauha? Katajaan oli tarttunut, siitä löysin. EM
Vanhahan oli äijä, honkia horisi, aina sitä Väinöään vatvoi, mutta paljon oli nähnyt, paljon kuullut ja monia mielessään miettinyt. Tuli Jorma miesten neuvotteluun Ilpolan tanhualle ja näin puheli: Kun mieltäni kysytte, mieleni sanon. Ei ole usein Jormaa kysytty, viimeisen kerran nyt puhun. Varoitin vihan tielle lähtemästä, kielsin kiroten kulkemasta. Nyt kävi niinkuin käyvän ennustin.
Vanha ukko Jorma eleli omia aikojaan omassa salvamassaan metsäsaunassa vähän matkaa Panulasta, josta oli muuttanut pois, niin pian kuin veljenpoika oli ottanut siellä isännyyden haltuunsa. Ilta- ja aamupuhteet hän verkkoja kutoi, ansoja punoi, suksia valmisteli ja nahkoja muokkasi, eikä kellään ollut verkot niin hienot, ansat niin näpsät, sukset niin sujakat ja nahkat niin hienot.
Päivän Sana
Muut Etsivät