Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
Sotamiehet saavat kiinni, Työstä tullessa tapasit, Siimonin sivuuvat tiellä, Kyreneuksen käsitit, Vaadit kanssa kantamahan Puuta Jesuksen jälissä, Jesusta avittamahan; Ett'ei tiellä ennen kuolis, Ennen vaipuisi välillä, Välttäis pilkkoja pahinten Ristin päällä rippuissansa. Käypi Siimoni surussa, Ylen mielen matkustaapi; Huovi pilkkana pitääpi, Ollessa Jesuksen apuna. Vielä seuras suuri joukko.
Tiellä kuitenkin selvisi, ett'ei tuo tauti ollut vaarallista laatua, sillä hän vähitellen virkosi sen verran, että saattoi silloin tällöin koettaa kilparatsastustakin meidän kanssamme, milloin vain tien laatu sitä salli. Tämä tie muuten on kolkoimpia. Jesuksen aikoina oli matka Jerusalemista Jerikoon hyvin vaarallinen, koska sillä helposti voi joutua ryövärein käsiin.
Sellaiset hautapaikat välttämättä vielä tänäänkin vetävät puoleensa matkustavaisten huomiota, koska niitä katsellen voidaan saada jotenkin selvä kuva Jesuksen hautauksesta. Seuraavassa luvussa, jossa tulee puhetta Jerusalemista ja sen ympäristöstä, aion tarkemmin kertoa niiden laadun. Kun hautapaikka oli asunnon vieressä, se alinomaa siinä muistutti tämän elämän katoavaisuutta ja pysymättömyyttä.
Tutkios tätä todella, Ajattele alinomati, Heitä pois lihan hekuma, Vältä syntiä syviä; Tee jo kelpaava katumus, Armon aikana aloita: Turvaa uskolla todella Herran piinahan pyhähän, Niin olet pelvotta pirusta, Ilman huolta helvetistä. Jesuksen veri viatoin Peseepi pahat tekosi, Syntis poijes pyhkäiseepi, Vaikk' olis veripunaiset: Maria on esimerkki, Sangen kaunis Siimonikin, Publikaanipa parahin.
Jesuksen nimessä, hänen, jota vainosit ja kielsit, mutta jonka rakkaus on tuleva sinulle ikäänkuin kuluttavaksi tuleksi Israelin Jumalan nimessä, hänen, joka tahtoo voimalliset saaliikseen käsken sinua aukaisemaan silmäsi ja tulemaan näkeväksi!" Hän kosketti jälleen sormensa päällä Sauluksen otsaa ja silmiä.
Viimein rupesi naisjoukosta kuulumaan itkua ja ähkinää. Mutta pappi pitkitti: "Elämän pitäisi olla ristin tietä, meidän pitäisi seurata Jesuksen jälkiä. Tekivätkö he niin? seurasivatko he tänä iltana Jesuksen jälkiä? luulivatko he hänen kulkeneen leikkilöissä ja tanssiloissa? luulivatko he hänen juoneen itsensä juovuksiin oluesta ja paloviinasta ja hoiperrelleen humalaisena ympäri? Voi, ei!
Isän syliin Jesuksen, Joka näki parhaaks sen, Suloisella suvella Nisuns' jyvän jouduttaa. Niinpä Jesus puheli, Rakkaudesta saneli: Sallikaa ne vähäiset Tulla tykön' lapsiset. Surun laakson pellosta, Mailman pahast' alhosta, Jossa lapset kasvavat, Vesoina jo kuivavat. Jesus ulos johdatti, Isänmaahan istutti; Siell' on vahva satama, Ei siell' tuule, tuiskukkaan;
Hän suostui senvuoksi vastaan ottamaan nuoren ystävättärensä, milloin vaan hän pääsisi tulemaan, mutta pyysi hänen käydessään käyttämään varovaisuutta, ett'ei vihamiesten vihaa sytytettäisi. "Jää hyvästi", lisäsi hän, "ja olkoon Israelin Jumalan siunaus kanssasi ja hänen poikansa Jesuksen Kristuksen armo ja rauha täyttäköön sydämesi."
»Sen on ruma henki niin vallannut, ettei siihen pysty Jumalan sana», arveli isä lisäksi. Minä en välittänyt sanomisistaan, muistelin sitä kuvaa kirkon seinässä, ja se johdattikin mieleeni mitä olin Jesuksesta lukenut. Ja kaikki mitä olin lukenut kuvaantui selvemmin silmiini, kun olin nähnyt Jesuksen kuvan. Rippikouluun. Minussa syntyi nyt kiihkeä halu saada lukea Jesuksesta.
"Kun hän oli lopettanut," jatkoi puhuja, "minä sanoin itsekseni: 'Tuo mies voi lukea sydämen salaisuudet. Mutta siinä ei vielä ollut kaikki, sillä hän osoitti minulle myöskin pelastuksen välikappaleen, Jesuksen Kristuksen veren." "Siitä hetkestä sydämeni täyttyi lohdutuksella toivon kautta, että Jumala Kristuksen tähden tahtoi armahtaa minua."
Päivän Sana
Muut Etsivät