Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Ole rauhallinen, rakas poikani, sanoi hän, sinulla on pitkä elämä edessäsi. Jos sota nyt loppuisikin, niin kyllä me pian aloitamme sen jälleen. Minä jatkoin hiljaa lukuani, koska olin tottunut siihen, että tuollaisiin asioihin sekautumiseni oli aivan turhaa. Luin taaskin tapani mukaan sanomalehteä, joka oli täytetty sotatantereen tapahtumilla.
Mitä me teemme! huudahdin minä ja vetäydyin äkkiä taaksepäin... Teidän veljenne ... tietää kaikki.... Hän tietää, että me olemme täällä toisiamme tapaamassa. Asja vaipui tuolille. Niin, jatkoin minä nousten seisoalleni ja astuen toiselle puolelle huonetta. Teidän veljenne tietää kaikki... Minun täytyi sanoa hänelle kaikki. Täytyi? lausui hän epäselvällä äänellä.
Tultuani Kumlingen saaren läheisyyteen huomasin, että viholliset olivat pitkin rantaa asettaneet etuvartijoitaan. Ei siis ollut maalle yrittämistäkään. Sen sijaan ratsastin pitkin rannikkoa pohjoiseen päin, pysytellen koko matkan noin neljännespenikulman päässä rannasta. Saaren pohjoiskärkeen tultuani jatkoin ratsastustani Enklingeen, jonne saavuin myöhään illalla.
"Teidän sydäntänne karmelee," jatkoin "mullatessanne ystävänne tänne kaukaiseen maahan, mutta älkää sitä itkekö. Suomi on jo niin monta poikaansa hymyillen ottanut sylihinsä, että tekin huoleti voitte sen haltuun ystävänne uskoa. Tuo vainaja oli Tverin Karjalainen. Mikä oli hänkään muu kuin suomalainen, sillä suomalaisiahan ovat Tverin Karjalaisetkin.
»Minä olen samassa asemassa kuin syrjäinen urkkija», jatkoin minä, »joka on sattunut kuulemaan pari kolme nähtävästi häntä itseään koskevaa sanaa, vaikka ne eivät olleet aiotut hänen kuultavikseen, ja joka on kylliksi röyhkeä kysymään loppua siltä, ketä hän on kuunnellut». »Oletteko kuunnellut salaa?» kysyi Edit ihmeissään.
Minä matkin hänen liikkeitänsä, yllyin ja jatkoin: "Ja sitten siitä idealismistaan kaakattaa kuin mikäkin haikara... Ikäänkuin siitä mitä ymmärtäisi!"
Olenko todella nukkunut? »Anteeksi!» Jatkoin harkitusti ja kohteliaasti: »Jos kameeli oli valkoinen, niin se tietysti oli ratsukameeli ja nähtävästi hyvinkin jalorotuinen. Luulen, että on sanottava, Syriassa Delûl libna, mutta täällä Egyptissä Hegîn libna.» Osaan, totta puhuen, ainoastaan muutamia harvoja sanoja itämaisten kielten renkutusta, mutta on suloista oikaista etevämpäänsä.
Minä lähetin alamaisen tervehdykseni, lupasin olla varovainen ja läksin sitten entistä tietäni Tukholmaan. Siellä otin passini ja valmistin itseni matkaa varten Elokuun viimeisenä päivänä, jolloin läksin Suomeen päin. Vänöhön jätin mieheni ja veneeni ja jatkoin matkaani erään talonpojan ja hänen voimansa kanssa Turkuun.
Silloin huomasin jalkojeni aina polviin saakka olevan valkoiset kuin paleltunut nauris. Aloin kiireesti hieroa niitä lumella ja tein sitä siksi, kunnes vihavoiminen lakkasi ja minun tuli lämmin ja väsyin. Sitten vedin taas sukkakulut ja kengät jalkaan sekä jatkoin edestakaisin kävelyäni. Mutta tuon tuostakin täytyi minun uudelleen paljastaa jalkani sekä hieroa niitä lumella.
Hän lähti ja oli muutaman silmänräpäyksen kuluttua kadonnut kallioitten taa, samalla kun minä, mieli täynnä levottomuutta ja pelkoa, jatkoin matkaani Baskerville Halliin. Barrymore ikkunan luona. Tämän jälkeen aion seurata asiain kulkua jäljentämällä kirjeeni Sherlock Holmesille. Ne ovat nimittäin edessäni pöydällä.
Päivän Sana
Muut Etsivät