Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Jospa olisin voinut aavistaa että Susanna sinä päivänä istui tuossa minun voitettuna puolustajanani, niin varmaankin olisin käyttäinnyt toisin kuin silloin tein, sillä minä jatkoin matkaani hyvin loukatun näköisenä, sanaakaan Susannalle vastaamatta. Kun saavuin kotiin sain minä kuulla että pastori ja isäni olivat joutuneet kiistaan eräässä kokouksessa.
"Rouva Hermentrud on kovin ylpeä", sanoin minä Evalle, kun palasin linnasta ja istuin alas hänen viereensä portinvajaan, jossa hän paraikaa ompeli; "enkä minä todella ymmärrä, millä syyllä." Eva ei vastannut, mutta vähäinen hymy eleli hänen huulillansa, joka hetkeksi melkein suututti minua. "Väitätkö sinä, että hän ei ole ylpeä, Eva?" jatkoin minä, riitaa pyytäen.
Uudistan siis sanani ja kiitän teidän anteliaisuuttanne. Mutta minulle itselleni on erittäinkin ikävää tällaiseen asemaan joutuminen.» Seurasi lyhyt vaitiolo, jonka kestäessä Cluny näytti aikovan jotain sanoa, mutta pysyi kumminkin äänettömänä. Samalla hän kävi kasvoiltaan yhä punaisemmaksi. »Minä olen nuori mies», jatkoin, »ja pyydän teiltä neuvoa. Neuvokaa minua kuin olisin teidän oma poikanne.
Puotilainen ei tietysti ymmärtänyt koko semmoisesta puheesta mitään ja pudisti epäävästi päätään, ollen samalla ymmällä, sillä hän ei ymmärtänyt ranskan kielestä ei tään taivaallista. Minä vain jatkoin: "Mutta parasta ... kaikista, kaikista hienointa lajia mitä on ... semmoisia petit corset". "Ei ... ei ole semmoisia!" oli puotilainen aivan pyörällä.
Oi, isä, kiroa sota minun tähteni! Katso, jatkoin minä, vetäen hänet ikkunaan; pihalla tuli eräs mies vetäen kärryissä mustaa ruumiskirstua; katso tuo on meidän Lillillemme huomenna tuodaan samanlainen Rosalle ja ylihuomenna kenties kolmas ja miksi miksi? Koska se on Jumalan tahto, lapseni. Ei, tuhat kertaa ei!
Minä rukoilin oman itseni, Susannan ja isäni edestä ja tämän turvallisen olotilan nautinnossa jatkoin minä rukoustani ensinnä jokaisen yksityisen edestä kodissani, sitten pappilalaisten ja lukkarin viimein, muitten puutteessa niinkuin kirkossakin "kaikkien sairaiden ja viheliäisten edestä" joiden lukuun minä sydämmestäni iloisena luin oman itseni. Lukkarin luona.
Minä jatkoin sillä, että äkkiä havaitsin jonkun olevan keskellä jotakin laulua. Markham oli laulaja, ja hän lauloi: "Kun suruhun sortunut syömeni on". Laulun laulettuansa sanoi hän, että hän tahtoi esitellä "naisen" maljaa. Minä panin tätä vastaan enkä voinut sallia sitä.
Hänen laittaessaan mutteria jatkoin minä esitystäni ja näyttelin ruuviavaimia ja muita pyöräni kapineita ja kehoittelin häntäkin itselleen semmoisia hankkimaan.
Kun Pertti kaswoi niin isoksi, että hän kykeni koulua käymään, jatkoin minä työntekoa eteenkin päin ja wielä suuremmalla innolla ja ahkeruudella kuin koskaan ennen. Kun molemmat olimme wähään tyytywäiset, menimme niin hywästi eteenpäin, ettemme welkaantuneet yhdellekään ihmiselle yhtään penniä. Mutta noin seitsemän wuotta takaperin tuliwat silmäni kipeiksi paljon työn ja walwomisen tähden.
Nykyaikaan on kirjailijain onni kohoamassa." Ajatuksiinsa vaipuneena naputteli herra van Arsdel pöytää sormillansa. "Suokaa", jatkoin minä, "että ko'en käytännöllisesti esitellä tätä asiaa. Jos nuorella miehellä, joka on hyvä ja siivo käytökseltänsä, jolla on oivallinen terveys ja hyvät perus-aatteet, on seitsemänkymmentä tuhatta dollaria hyvässä asiassa, voipiko hän elättää perhettä?"
Päivän Sana
Muut Etsivät