Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
ILLI. Ei, et arvannut oikein. SUSANNA. Näes, minulle lapsuudessani ei opetettu mitään. Piijat pukivat kengät jalkoihini. Silloin olimme rikkaat. Jouduin naimisiin. Mieheni piti taitavia palvelijoita, jotka työnsä ymmärsivät tehdä kunnollisesti. Talouttamme johti emännöitsijä, en siis ole tottunut mihinkään työhön, enkä mitään osaa perinpohjin toimittaa. Sehän ei ole sinun syysi.
Kun yöperho pörrää työtuleni ympärillä, tapan sen säälittä. Kun karjan ahdistama koirani turvautuu jalkoihini, potkaisen sen armotta pois. Repäisen paperin ikkunasta, tempaan auki pellit. Riennän ulos, nousen katolle ja murran vihoissani viiritangon. Katkon kiukuissani sireenipensaan latvat niin lyhyiksi, etteivät ne ulotu raapimaan seinääni.
Mutta lopulta alkoi vastustajani askel askelelta peräytyä, heitti sitten yht'äkkiä miekkansa jalkoihini ja hoki takaperin hyppien: »Pardon, pardon!» samalla kun hän viskasi eteeni suuren ja täysinäisen rahakukkaron. Pistin miekkani tuppeen, menin hänen luokseen ja ravistaen rinnuksista tiukkasin, missä vangittu nainen ja toiset sotilaat olivat.
Apua en häneltä kuitenkaan enää tahdo. Nähdä, puhutella vaan ja sitten kuolla." "Te kutsuitte minua?" lausui perintöruhtinas lähestyen liikutettuna sairasta. "Tule armahani, tule tänne luokseni, käy tuohon jalkoihini istumaan... Minulla on sinulle paljon sanottavaa". Näin lausui vaimo, ottaen kirjeen, jonka hän ojensi ruhtinaalle. "Lue tämä!
Pihalla en nähnyt myös niin sielua, pait mainitun koiran, ennenkuin postimiehet tulivat tuvasta, jotka myös olivat niin hävyttömät, että riisuttuansa hevoseni, juoma-rahasta haukkuivat minulle ja vaimolleni takanapäin, kuin siat. Tultuani vierasten tupaan kestkiivari kaatui lattialle minun jalkoihini ja vaimoni, joka niin muotoin oli juovuksissa.
Nyt sidon ne jalkoihini ja lähden pyytämään Serapionilta leipää sinulle, ja hän antaa meille ehkä pari taateliakin. Hellitä hihnaa hiukan tästä nilkkaluun kohdalta; se jo koskee minuun, jota sinä tuskin huomaatkaan. Katsoppas kuinka vakavasti voin astua sillä. Puolipäivän aikaan tulen jälleen täyttämään sinun kanssasi ruukkua uhria varten.
Minä tallaan itseni jalkoihini, sammutan jokaisen maallisen halun itsessäni, kuoletan itseni pala palalta, jos minä sen kautta saavutan hänen varmuutensa. Ainoastaan, yhtä minä en voi, en tahdo: valehdella itselleni tai muille.» Knut meni edelleen; hän kuuli Fonnin sanovan jälkeensä: »Sama paatunut.» Oli Juhannus. Hamre piti pieniä pitoja Björnholtille, joka vieraili kaupungissa.
Vasta tästä tiedon saatua, erään onnen-sattuman kautta juuri viimeisellä hetkellä, sainpa käsiini kylliksi jäntevyyttä katkaistakseni köyteni, sekä jalkoihini sen verran voimaa, että juoksin tänne asti." "Ja missä toivossa, lurjus?"
Muuan vaaleatukkainen poika pahus ne saappaat antoi minulle hymyssä suin, maksettuani hinnan, ja toivotti onnea matkalle. Heti panin saappaat jalkoihini ja aloin mennä kaupungin pohjoisportille päin, jatkaakseni matkaani. Oli mielessäni se kaivantotyöpaikka, jonne olin menossa, ja toivoin tuohon työhön pääseväni kukaties jo huomenna.
Pujottelin sukanrääsyt jalkoihini, jotka kylmästä olivat turvoksissa ja punaisina, ja sioskelin hajanaiset kenkäni parhaan taitoni mukaan narunpalalla nilkasta estääkseni niitä siten luopumasta nykyisestä hallitsijastaan, joka jo olin kolmas luvulta.
Päivän Sana
Muut Etsivät