Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Heidät heitettiin »Jumalan haltuun». Hänen asiakseen jätti muuankin semmoisten kirjailijain palkitsemisen, »jotka Hänen kunniakseen ja isänmaan hyväksi toimivat». Epäilemättä hän sen tekeekin. Mutta miks'ei Hänen asiakseen jätetä pappienkin palkkaamista?
Vaan häntä ei sinne jätetä; hänen uljasta esimerkkiään seuraa kaksi urheaa miestä, jotka kiiruhtavat kytevien ja savuavien hirsien ylitse hänen avukseen, nostavat hänet ja kantavat turvalliseen paikkaan. Mutta minne? Rauhallisesta, hiljaisesta kodista ei ole muuta jäljellä kuin savuavat rauniot; sairashuoneesen oli hän siis vietävä.
Kätkeydy tänne, Yrjö, minä pidän kaikesta huolen, ei sinua täältä löydetä." "Luuletko? Jo nyt erehdyt! Täällähän minun ensinnä arvataan olevan eikä jätetä täältä tutkimatta mitään sopukkaa. Ei toden totta tämä paikka ole mikään hyvä kätkö. Ja sinut minä vetäisin kanssani turmioon, sillä karanneen orjan kätkijää kohtaa lain ankara kovuus!" "Herran tähden, mihin sinä sitte lähdet?"
LIND. Minä saan kaikki tietää. Ettekö te tällä matkallannekin ole joka ilta olleet siellä koko ystävä-seuranne kanssa? Eikö minua siellä panetella niin, ett'ei kunniallista karvaa päähäni jätetä. RUOTSILA. No, ettekös te joka ilta istu "Otavassa" koko ystävä-seuranne kanssa, ja eikö siellä minua ja minun ystäviäni erityisesti parjata?
Ei se ole sen vaarallisempaa. Hän lupaa sitten olla ihmisiksi koko illan. MIKKO. Ahaa minä huomaan! Se oli vaan koukku. Kas, kuinka osasi olla viisas. Mutta narraa sinä muita, elä minua. En ole minä niitä miehiä, joita nenästä vedetään. Ja tästä muuten teen nyt lopun. Ei auta muu kuin suora puhe. ANNA LIISA. Mikko, ei vielä! Ei vielä ylihuomenna vasta! MIKKO. Sitä ei jätetä ylihuomiseen.
MIKKO. Topra, kuulitko vihellystä? TOPRA-HEIKKI. Kunnari! Palaako hän takaisin? Mitä hittoa! MIKKO. Ja ketä hän siellä tuo mukanaan? Matlena ja Antti. No, totta tosiaan. KUNNARI. Nämä tapasin maantiellä, täytyi lähteä heitä tuomaan teidän luoksenne. TOPRA-HEIKKI. Mutta nyt samaa päätä sinne, johon oli puhe. KUNNARI. Eikö jätetä vielä toiseen kertaan? TOPRA-HEIKKI. Ei missään tapauksessa.
Muista se: Johanna on Sillankorvan ainoa perillinen. Tätä taloa ei jätetä vieraalle, ei saa jättää! sanon minä. Tässä on tämä sama suku asunut polvesta polveen... Vieras ei saa näitä maita astella! niin kauan kuin yksikään jäsen tätä vanhaa kantasukua elossa on. Paina se mieleesi! Kuulun itsekin samaan sukuun ... tiedän ja tunnen, mihin se minut velvoittaa...
Mutta minäkin tarkoitan parastasi ja omaa parastani ... Hetvi! Minun on kovin vaikea elää. Et usko, Taneli, kuinka mielelläni minä kuolisin! Mitä joutavia, Hetvi! Elää me tahdomme, iloisesti elää. Mutta kuule nyt, Taneli, jättäkäämme tämä asia toistaiseksi... Jos vaan isäni... Eipäs jätetä toistaiseksi, karjasi herastuomari Tanelin takana.
Hirmuisen ennustuksen, jonka hän silloin lausui: "Ei näistä jätetä kiveä kiven päälle, jota ei maahan jaoteta", toteutuminen lähestyi, mutta sokeat juutalaiset eivät siitä tienneet, eivätkä koettaneet nöyryydellä ja rukouksella vaaraa poistaa. Heidän ylpeytensä ja parantumattomuutensa oli verraton ja semmoinen oli heidän rangaistuksensakin tuleva.
Toista vehnäpalasta ottaessaan Janne sanoi: Jääpiköhän tässä aivan ilman tuo kolmas mies, joka tuossa kieli lerpallaan palavin silmin noin surkeasta naamasta katselee tätä meidän meininkiä. Ei jää ilman. Kyllä se Halli tietää vanhastaan, että ei häntä jätetä ilman. Sen tietäessään se lähteekin mukaan, milloin vain näkee minun kori kädessä lähtevän työmaalle.
Päivän Sana
Muut Etsivät