Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025


Heidän jälestään meni luutnantti ylös huoneesensa, sanoen sivumennen hyvää yötä morsiamelle ja Katrille, jotka seisoivat ja juttelivat porstuassa. Hän oli nyt oikein iloisella tuulella ja meni naureskellen vappuja ylös. Hän tuli huoneensa ovelle, avasi sen ja astui sisälle. Mutta tultuansa kynnyksen ylitse, hän äkkiä seisahtui, kun hän puolihimmeässä yössä näki nais-olennon edessänsä.

Mutta hänen jälestään tuli sinne huoneeseen suuri joukko puhdassilmäisiä ja iloisia lapsukaisia, joitten kasvot ja silmät loistivat puhdasta viattomuutta. Oli niitten joukossa monta hänen koulunsa oppilaitakin. Ne kaikki pilasivat itsensä ja jäivät sinne. Siitä tunsi hän pahaa mieltä, että ne jäivät sinne ryvettymään enemmän ja enemmän.

Munkki kauhistunut ja herännyt lumouksestaan. Ollut kuin sana olisi otettu hänen suustaan. Sysännyt tytön sylistään, ja kiirehtinyt ulos tyrmästä. Tyttö tahtonut juosta itkien hänen jälestään. Vaipunut maahan, noussut ylös, langennut jälleen ja parahtanut epätoivoisesti. Munkki kulkenut yöhön yksinään ja viettänyt sen rukouksissa. Nähnyt murtuvin mielin aamun koittavaksi.

"Sinua hän enemmän suosii, sen minä nä'en hänen näöstään." "Minä en ensinkään suosi Aamundia enemmän kuin Niiloa," sanoi tyttö ja hiljainen pilkkanauru seurasi sanojen jälkeen. "Sinun täytyy vielä tyytyä siihen, mikä pahempaa on," ärjäsi Aamund; ryntäsi ovesta ja paiskasi sen kiinni jälestään niin että seinät tärähtivät. "Hän surmaa itsensä!" huusi Lauri sängyssä ja uhkasi tyttöä.

Schrandenilaiset alkoivat rähisten juosta hänen jälestään. »Mutta hautaushuusi joku. »Piru vieköön hautauksen», huusi toinen vastaukseksi heittäen aran katseen vartioiviin miehiin, joiden kanssa ei näyttänyt olevan leikittelemistä. Tämän turvattoman otuksen metsästys oli paljon parempi huvitus kuin täällä panna oma nahka parkkiin. Ja kuten parvi verikoiria syöksyivät schrandenilaiset tiehensä.

Miksi hän juuri sen kielsi? Lähestyessään Honkaniemen tienhaaraa näki Antero Naimin ja hänen sulhasensa tulevan jälestään. Hän kiiruhti askeliaan, riensi pois. Naimi ja hänen sulhasensa kulkivat äänettöminä, käsi kädessä kyllä, mutta heidän keskensä oli syntynyt pieni erimielisyys.

Hänen jälestään astuu vielä suuri joukko pappeja, joita ei kukaan tunne ainoatakaan, net ovat etäisistä seurakunnista. Nyt tulee suuri joukko vallassäätyisiä, miehiä ja naisia, ja sitten heidän perässään vielä suurempi joukko talonpoikaista väkeä, isäntiä ja emäntiä. Viimeiseksi liittyy saattoon pappilan palvelusväki, rengit ja piiat. Niiden joukossa silmäni keksivät vaarinikin.

Ylpeimmällä tuulellaan kulki sinne neuvoksen konttoristi erään toverinsa kanssa, molemmat kaupungin ahkerimpia kapakkavieraita. Ja heidän jälestään tuli suuri joukko muitakin kaupungin nuoria miehiä, jotka olivat kuulleet, että salongissa boolia juotiin ja että oli heti kohta sen perästä tuleva toinen. Vieläkö siellä on naisia? kyselivät he toisiltaan.

Eihän minulla ole mitään oikeutta vielä häntä epäilemään Jos hän kumminkin olisi tuolla ulkona. Ja siellä hän onkin, jos hän minua rakastaa. Voinhan hänelle nyt ainakin selittää. Rahikka! Pekka! Ei kuulu! Hän läksi siis No kun meni, niin menköön. En minä hänen jälestään lähde. Tuolla tavalla ei Paul olisi tehnyt... Olisihan hänen pitänyt ymmärtää, että Mutta miksikä minäkin hätäilin.

Jörgen piti hänelle seuraa, tutki innokkaasti hänen kirstunsa kummallista lukkoa ja tarkasteli hänen keveitä hienoja kenkiänsä. Hän silitti niillä otsaansa ja nenäänsä ja henkäsi niiden kiiltävälle nahalle, joka silloin hetkiseksi tummeni ja kävi kosteaksi. Nyt heräsi Inger-Johanna, ovi aukeni ja sisään astuivat Jörgen, Thea, Vahti ja heidän jälestään Torbjörg kahvin kanssa.

Päivän Sana

punaisenruskeassa

Muut Etsivät