Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Voisin myös kysyä itseltäni, mitä hyötyä siitä on, että tuhlaan viisauden helmiä semmoiselle, joka on päättänyt jäädä samaan raakuuteen kuin järjettömät eläimet.
Eikä minun ympärilläni näkynyt enää muuta kuin salamoita. Mutta jokainen niistä oli ratkaisu! Jokaisessa niistä piili jonkun sisäisen pulman päästö, jota turhaan olin miettinyt vuosikausia mielessäni. Henki ja aine? kysyin esim. itseltäni. Mitä ne ovat? Kumpi niistä on asetettava ainoan oikean maailmankatsomuksen perustaksi?
Minä en sentähden saattanut itseltäni kieltää Kohlu-nimeä, kun sekä Kvaamalaiset että valloitetut kansat kilvoin tahtoivat tämän nimen minulle omistaa.
Olivathan muutkin naiset panneet parasta päällensä täksi päiväksi, mutta heistä liian selvään näkyi, että olivat harvinaispuvussa ja tunsivat itsensä siinä hiukan vieraiksi. Hän siihen sijaan kantoi aistikasta ja hienoa pukuaan semmoisella tottumuksella ja huolettomuudella, että heti huomasi kuinka kotiutunut hän siinä oli. Kukahan lienee tuo nainen? Onko hän suomalainen? kysyin itseltäni.
Ei millään ehdolla, toisti Asja, tullen vaaleaksi. "Olisiko mahdollista, että hän rakastaisi minua?" ajattelin itsekseni tullessani Rhein'ille, jonka synkät aallot kiihkeinä vyöryivät. "Olisiko mahdollista, että hän rakastaisi minua?" kysyin itseltäni herätessäni seuraavana aamuna. Minä en tahtonut luoda silmäystä itseeni.
Minun täytyy olla rehellinen. Kun nyt kynään tartun, kysyn itseltäni, oletko sinä, ystäväni, enää tuntematon? Enkö tiedä, kenen kasvot minulle esiintyivät, samassa kun tartuin kynään? Sen tiedän. Ja kuitenkin kysyn, oletko sinä se? Kysynpä vielä enemmänkin: Kysyn, pitääkö entinen uskoni paikkansa sielujen yhteenkuuluvaisuuteen nähden?
Lähtöni jälkeen hän ehkä oli alkanut miettiä ja ajatella minua lempeämmin. Rakastuneen raukkamaisuudella otin vielä lukuun hänessä heräävän säälin tunteen ja samalla myöskin sitä en voinut salata itseltäni äidin ja veljen vaikutuksen. Mutta kaikista eniten minä luotin omaan kirjeeseeni. Hän tulee siitä näkemään, kuinka pohjattoman syvä rakkauteni on, kuinka minä kärsin ja kuinka olen onneton.
Oli kuin hän ei ollenkaan olisi ajatellut mitään muuta kuin pahaa onnea, ja minä kysyin itseltäni, tulisiko koskaan niin pitkälle, että hän oppisi oikeaa väärästä erottamaan. Seuraavana iltapäivänä setä Beauchamp asian-ajajien parissa oltuansa tuli minun luokseni peräti hämillään.
Jooseppi pani molemmat kätensä kasvojen eteen: Se on hirmuista sanoi hän hiljaa. Yöllä minä kaduin, jatkoi Wappu; minä menin sitä estämään mutta silloin se jo oli tehty. Ja nyt sanot minulle, että olisit minua rakastanut ja että kaikki olisi ollut hyvin, jos olisin voinut seisoa edessäsi puhtaalla omallatunnolla. Ja minä olen ryöstänyt tämän kaiken itseltäni, sokean raivoni ja pahuuteni kautta!
"Kaarle, sinä olet julma," sanoi Sesilia, tuskalla pidättäen kyyneleitänsä. "Anna anteeksi, minä en taitanut kieltää itseltäni huvia vähän ärsytellä sinua, minä tahdoin nähdä miltä kaunis morsiameni suuttuneena näyttäisi. Mutta tule nyt ja anna suuttumuksesi tuulille. Käykäämme puistoon katsomaan mitä ukko siellä on aikaan saanut. Kaikki näyttää nyt olevan valmiina."
Päivän Sana
Muut Etsivät