Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025


Eip' on maaten maa pietty, istuen isosen pelto; ei suannut suuri pelto, maa ei sallinut savinen miestä verkaista vaolla, koriata kuokan päässä, piian pitkiä hameita, sukan vartta valkeaista. Nyt tämä nykyinen kansa, sekä kansa kasvavainen, maaten maitansa pitävät, penkin päässä peltojansa; syövät maansa makkaroina, itroina isonsa pellon. Kanteletar. Kelle sanon suruni?

Eip' on maaten maa pietty, Istuen isosen pelto; Ei suannut suuri pelto, Maa ei sallinut savinen, Miestä verkaista vaolla, Koriata kuokan päässä, Piian pitkiä hameita, Sukan vartta valkiata. Nyt tämä nykyinen kansa, Sekä kansa kasvavainen, Maaten maitansa pitävät, Penkin päässä peltojansa; Syövät maansa makkaroina, Itroina isonsa pellon. Juomarin toimi.

Samalla mielellä lohduttaa toinen kodista eroava itsiänsä, sanoen: Paistavi Jumalan päivä Muuallenki maalimassa, Ei isosen ikkunoille, Ei veikon veräjän suulle. Muuan taas yksinäisyytensä ikävässä haastattelee lintua seuraavaan tapaan: Tule tänne, pieni lintu, Lennä tänne, lintu rukka, Haastele halusi mulle, Ikäväsi ilmoittele; Mie sanon sinulle jällen, Haastan mielihaikiani.

Eip' on maaten maa pietty, Istuen isosen pelto; Ei suannut suuri pelto, Maa ei sallinut savinen Miestä verkaista vaolla, Koriata kuokan päässä, Piian pitkiä hameita, Sukan vartta valkiata. Nyt tämä nykyinen kansa Sekä kansa kasvavainen Maaten maitansa pitävät, Penkin päässä peltojansa; Syövät maansa makkaroina, Itroina isonsa pellon. Puhtaus.

Lämmin on emosen sauna Ilman löylyn lyömättäkin; Kylmäpä kyläinen sauna, Vaikka löyly lyötäköhön. Koria kotoinen leipä, Jos on täynnä tähkäpäitä; Vihavainen vieras leipä, Vaikka voilla voituohon. Villainen emosen vitsa, Ruokoinen isosen ruoska, Joskon viikon virpokohon, Rupeaman ruoskikohon; Vitsa vierahan verinen, Kyläläinen kynnäppäinen, Josko kerran iskeköhön, Tahi puolen koskekohon.

Paras mulle, ei pahinta, Paras pappien seasta, Killin kirkkorahvahasta, Sorein sotaväestä, Verevin vesien päältä! Paistaa päivä muuallaki. Mitä neiti tuosta huolin, Kuta kukkanen valitan, Jos ei naia naapurihin, Oteta omille maille! Paistavi Jumalan päivä Muuallenki maalimassa, Ei isosen ikkunalle, Ei veikon veräjän suulle.

Koria kotoinen leipä, Jos on täynnä tähkäpäitä; Vihavainen vieras leipä, Vaikka voilla voituohon. Villainen emosen vitsa, Ruokoinen isosen ruoska, Joskon viikon virpokohon, Rupeaman ruoskikohon; Vitsa vierahan verinen, Kyläläinen kynnäppäinen, Josko kerran iskeköhön, Tahi puolen koskekohon. Ohoh kullaista kotia, Armasta ison eloa!

Suloinen syli isosen, äidin helma hempeämpi. Puuvati. Eräs vanha mies, jolta vanhuus oli heikontanut näön ja kuulon, asui poikansa tykönä. Kun hänen koko ruumiinsa vapisi, sattui välistä että hän syödessään riputteli ruokaa päällensä, joka niin suututti hänen poikaansa ja tämän vaimoa, ettei hän enää saanut syödä heidän kanssansa, vaan sai uuninnurkkaan kivilautasella niukan ruokamääränsä.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät