Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Ei suinkaan sitä nyt sovi koko renki- ja piikajoukolla ruveta ristissä käsin kotona istumaan ja voivottelemaan, »ei tuo nyt liene maan päältä kadonnut». Isäntää hän komenteli lähtemään Sarvijärvelle katsomaan, oliko se luntus sinne mennyt. »Panisko tuon Jaskan toisella hevosella Taipalsaareen?» kysyi herastuomari. »Sitä nyt vielä! Mene itse Taipalsaareen, jos et Sarvijärveltä löydä.»
"Niin, nehän siellä owat, pikku Kerttuni ja pikku poikani", sanoi isäntä ja koetti hiukan hymyillä, mutta ei se onnistunut. "Kiitos Jumalalle!" huokasin silloin sydämessäni ja pyysin isäntää taas jatkamaan kertomustansa. "Niin. Heti kun waimoni kuoli otti pikku Kerttu pienen weljensä hoitaaksensa, sillä hän ei uskonut sen hoitoa minulle.
Richard empi: "No aja; yksi lasi ei voi tehdä niin suurta vahinkoa". Väkinäisesti nauraen lausui hän nämä sanat ja seurasi isäntää huoneesen. Meidän ei tarvitse pitemmin tutkia syitä, joita käytettiin tahi kuinka häntä kiusattiin, vaan seuraus oli kuitenkin tavallinen. Huokeampi oli tulla huoneesen, kuin sieltä ulos mennä, ja kun hän vihdoin lähti pois, tuikkivat tähdet puoliyön taivaalla.
Nimismies kun näki, että isäntäkin oli hevosta tarkastelemassa, niin otti kädellään isäntää olkapäästä ja käskevästi sanoi: »Hevosia aisoihin!» Isäntä vihaisesti riuhtaisi leveitä hartioitaan ja melkein ärähtäen sanoi: »Aikaa Jumala loi eikä puhunut kiireestä mitään.» Sen sanottuaan hän kuitenkin lähti toimittamaan hevosia aisoihin. Kiljaisi pojilleen, että »Hiiro ja Voikko pannaan vaunujen eteen.
Siellä kun oltiin kahden kesken, pyysi Jaakko isäntää puhemieheksi. Isäntä suostui pyyntöön ilolla ja lupasi laittaa heidät ensi pyhänä kuulutuksille.
Hän oli jo hädässään mennä häntä etsimään, silloin kuuli hän kerrassaan pihaveräjän pauketta ja juoksi riemuiten ulos isäntää vastaan. "Hyvää iltaa armas Antti!" huusi Liisa jo kaukaa puolisollensa, "Jumalalle kiitos, että vihdoin olet kotona! Et usko kuinka levoton olin sinun tähtesi!" "Vai niin, ihmeellistä", vastasi Ojamylläri pilkaten ja pani huolella pihaveräjän kiinni.
Liisa ei kuullut hänen sanojansa, vaan sanoi hiljalleen: "Emäntä tahtoo teitä puhutella", jonka jälkeen hän meni pois. Lauri astui siihen kamariin, jossa emäntä makasi. Hän oli aamupuolella yötä herännyt unestansa ja herättänyt Liisan, joka makasi hänen luonansa, ja kysynyt isäntää. Hän näytti olevan päästään aivan selvä, vaikka muuten hyvin heikko.
Sellaista se!... kun rengistä isäntämies paisuu ... ei tiedä enää päätä, ei määrää ... luulee itsensä jo toisten talollisten veroiseksi ... odottaa vaan, että onni hänet vielä potkasee Sillankorvankin isännäksi, kuten aiemmin Savelan. No, hänestä nyt ei ainakaan Sillankorvan isäntää tehdä, kun toisia parempiakin on yltäkyllin tarjolla ... on niissä muissakin jo valitsemisen varaa!
Koko nimismiehen puheen ajan tarkasteli Niemimäkelän isäntä talon isäntää hymyssä suin, sillä ei mikään olisi hänelle ollut mieluisempi katsoa, kuin aina hänen tiellänsä olevan ja häntä vastustavan naapurinsa hätä ja tuska, ja yhä kirkkaammasti loistivat kostoa pyytävän, rikkaan ja kunnianahneen Niemimäkelän isännän silmät!
Tuo nuori tyttö kääntyi pelästyneenä ympäri ja puoleksi tukahtuneena kiukusta katsoi hän uhkaavasti sisartaan, joka muka olisi voinut varoittaa. Mutta sisar vaan hymyili ja katsoi isäntää kasvoihin aivan kuin vakuutettuna siitä, ett'ei hänen tarvitse mitään pelätä.
Päivän Sana
Muut Etsivät