Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Hänen kaapunsa pitkät poimut liehuivat sinne tänne, hänen vyöllänsä kiilsivät hänen pistoolinsa kirjotaotut perät ja hänen kandjarinsa hopeakahva, hänen kasvojaan varjoava keltapunainen silkkihuivi enensi hänen silmäinsä tulisuutta. Kuinka uljas hän oli! Kaikkein sydämet riensivät häntä kohtaamaan. Yksin hevonenkin näytti olevan mielissään saamasta kantaa tämmöistä isäntää.
Vaan säälimätön isäntä ei päästä sitä käsistään. Niin Nehljudofkin jo tunsi kaiken sen likaisuuden, minkä oli saanut aikaan, tunsi myöskin isännän mahtavan käden, mutta hän ei vieläkään ymmärtänyt, mikä merkitys hänen teollaan oli, eikä tunnustanut itse isäntää. Hän yhä halusi olla uskomatta siihen, että se, mikä oli hänen edessään, oli hänen tekoansa.
No, mitä herroja ne sitten olivat sanoivatko nimensä? Minkä tähden ne ei sanoneet, vaikka minä en sitä pannut mieleeni mutta sen minä tiedän, että kyllä niistä isäntä ehkä vielä kuulla saa eikös se sanonut se, joka isäntää survasi, että perästä kuuluu?
"Olen, sen olen tehnyt. Mutta, setä, kun kurjuus minua ahdistaa, kun sydäntäni särkee ja otsaani polttaa, se ei tule siitä. Minä en ole rikkautta etsinyt, mutta minä olen uskonut Leijonan isäntää rikkaaksi". "Entäs sinä, Anni?" "Minä en ole uskonut Lentsiä rikkaaksi. Ja vaikka te molemmin repisitte minun kahtia, se ei ole totta".
"Ystäväni", sanoi hän, "ole huoletta sillä mitä runoilia sanoo: "parempi on ihmisen palvella hyvää isäntää, kuin olla omain hillitsemättömäin himojensa orja". Vielä kerran, älä pelkää; sillä sinun tilasi on toisellainen kuin Ysouf Ben Yagouben Juosepin, Jaakobin pojan vaikka se siitä muistuttaa: hänen möivät hänen veljensä vieraalle kuninkaalle, nimittäin Pharaolle, Egyptin kuninkaalle, vaan sinun on kuningas lahjottanut miehelle, joka on oleva sinulle kuin veli".
Isännän mieli tuli miltei hyväksi, ja hävisi mielestä kaikki se karsaus, mikä oli syntynyt Maijan liikamääräisestä löylytyksestä ja epämieluisesta hamepeitosta. Eikä tuntunut isännästä ollenkaan vastenmieliseltä, kun Maija nousi lauteelle lykkäilemään isäntää, emännän ripsautellessa löylyä tarpeen mukaan...
Tiedänhän minä, että hän suostuu. Vai ei torpan tyttö ottaisi pitäjän rikkainta isäntää? Ja tuossa", lisäsi Kaulio, "tuossa on lahja morsiamelle." Sen sanottuaan, veti hän lompakostaan viidensadan markan setelin ja viskasi sen pöydälle. "Malttakaa vähän", sanoi Lauri. "Minä käyn kysymään Annilta." Anni parka oli paennut kylmään aittaan.
Tästä huolimatta liikutti tuo perinpohjainen muutos nuorta isäntää vähän tuskalloisesti olipa hän kuitenkin hyväksynyt sen, siitä tietämättä. "Aika jo olikin, että ymmärtäväinen ihminen kerran astui tähän kalmistoon", jatkoi rouva Griebel vähääkän huolimatta nuoren herran noloudesta.
Antero ei helpoittanut pyyntöänsä ja sitte kertoi "Mestari Stympfeli" kuten isäntää jokapaikassa kutsuttiin seuraavaisesti: "Niinkuin teille jo olen sanonut, on Hauensteinin vuori, jonka läpi rautatie on kulkeva, sangen kavala toveri, jonka sisuksissa on arvaamattoman paljo vettä.
Ruvettiin jotakin odottamaan, maalaistavan mukaan oli nimittäin sukulaisia ja tuttavia kokoontunut onnittelemaan isäntää, ja kaikki paitse päivän sankari alkoivat aavistaa että »jotakin oli tekeillä». Vaan »kulissien välissä», joina oli tyttöjen huone ja ruokasali, missä esitysten piti tapahtua, oli rauhaton ja kiire elämä.
Päivän Sana
Muut Etsivät