Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. toukokuuta 2025
Kyllä, jos hän vain saa apua sanoi Freedrik. Sitte hän kääntyi isän puoleen, sanoen vähän hiljaisemmalla äänellä: Olen myynyt palkoveneeni; siitä tulee sievä summa Jannen kasvatukseksi. Oletko tarkoin ajatellut tuota asiaa? asessori laski voimakkaasti kätensä pojan olalle. Sinä teet suuren uhrauksen, sillä niin kalliita kapineita ei helposti saa uudestaan. Freedrik katsoi levollisesti isäänsä.
Kyllä minä olen koettanut elää niin paljon kuin olen voinut oppinne jälkeen, mutta ei se ole niin onnistunut kuin teiltä, sillä minulla ei ole ollut Valvoherraa kumppanina älkää nyt noin ujostelko, isä, yhteisethän meillä asiat ovat, vai kuinka?" Noin Vanhanviran Jussi puhutteli isäänsä kymmenen vuoden päästä.
Tytär silmäsi isäänsä ja näki hänen silmistään että niin juuri pitikin tehdä: ei tarvinnut huolia Paloniemen avusta... Pirttiin oli sillä aikaa tullut ihmisiä. Talon parhaat tuttavat käskettiin vierashuoneisiin, jotka pian täyttyivät paksuista turkeista ja muista villaisista talvitamineista.
Hänestä oli silloin, kuin avautuisi taivas ja enkelijoukot laulaisivat rauhaa ja iloa maan päällä. Hän ei ollut vielä elämää eikä ihmisiä koskaan rakastanut niinkuin nyt; etenkin isäänsä kohteli hän nyt suurimmalla hellyydellä ja huomaavaisuudella. Isä tarvitsikin nyt lapsensa rakkautta kaksin verroin. Pankin häviöstä alkanut riita oli joutunut uudelle uralle.
Tuleeko hän kohta takaisin? kysyi Meri aralla äänellä. Kustaako? Saatanee häntä vartoa sanoi isä suuttuneella äänellä. Hänestähän on tullut herra. Hän häpee vanhaa isäänsä ... hän häpee talonpoikaisnimeään! 3. ETEL
Yötä päiwää hoiteli Kaarina isäänsä, eikä lähtenyt pois hänen wuoteensa wierestä wahingossakaan; lääkäritkin uskoiwat wihdoin sairaan hoitamisen hänelle. "Woi, woi, pikku Kaarina, missä sinä olet? Isääsi niin kowin polttaa", huudahti sairas eräänä kertana. "Tässä on Kaarinasi, rakas isä", sanoi tyttö ja kumartui wuoteen yli.
Kun Jeanne oli saattanut heidät heidän huoneeseensa, poistui hän omaan huoneeseensa itkemään, niin masentunut ja toivoton oli hän nyt. Sitten meni hän uudelleen isäänsä tapaamaan, heittäytyi hänen kaulaansa silmät vielä täynnä kyyneleitä ja sanoi: Voi, kuinka äiti on muuttunut! Mikä häntä vaivaa, sano, mikä häntä vaivaa? Isä hämmästyi kovin ja vastasi: Niinkö?! Turhia hätäilet!
Hänen tiensä kävi vanhan, lahonneen mökin ohitse, jossa asui eräs mies monen lapsen kanssa sangen köyhissä varoissa. Kun rikas kuuli jonkun sisällä puhuvan korkealla ja selvällä äänellä, seisahtui hän kuuntelemaan. Ihmeekseen kuuli hän, että köyhä sydämellisimmillä sanoilla kiitti taivaallista Isäänsä, joka oli antanut hänelle ja hänen lapsillensa vaatteet ja jokapäiväisen leivän.
Niin ja ainahan sitä muutenkin. Martin äänessä oli jo tuskastunut värähdys. Aina niihin joutaviin. Noo ... ne ovat mun tarpeitani. Enkä minä mielestäni teiltä paljoa ole pyytänyt. Olisit kyllä ottanut, mutta kun minä en ole antanut! Isä nauroi taas. Rahat menevät niin että, jatkoi. Martti katsoi isäänsä silmiin ja kysyi: Ettekö te anna? Isä oli vähän aikaa vaiti. Paljonko sinä tahtoisit?
Hänen luontonsa perustus oli rakkaus ja nyt, kun maailma katosi ja elämän sulo haihtui, tämä rakkaus kohosi kaikkia korkeammaksi ja kokoontui hänen isäänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät