Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Mutta kun imettäjä sitte tuli vuoteen luo ottamaan pienokaista äitinsä vierestä, katsoi Niina häneen suurilla silmillään vakavasti ja päättäväisesti, sulki lapsen käsiinsä ja sanoi: "Ei tätä kukaan muu saa hoidella kuin minä." Ava-täti kääntyi imettäjään päin ja puheli jotakin semmoista, että sitte kaiketi on parasta hankkia lapsentyttö.
Niitä ei ilmau'kaan ja paranewat jälleen pian, jos imettäjä ei anna rintaa lapselle, kuin määrätyillä ajoilla neljä kertaa päiwässä, ei useemmin, ja joka kerralla jälkeen haalialla wedellä ja palowiinalla pesee nänninsä. Sitte pyhitään kermaa liinaiselle lapulle ja pannaan rohtumille katteeksi.
Kolmas luultavasti tekee meidän aivan hulluiksi ja nielee sitten meidät nahkoinemme ja karvoinemme ... ei, ei, se on jo liian paljo, minä en sellaista tahdo!" Valentine oli tyyntynyt ja vastasi uhmoittelevalla äänellä: "Mitä? Mitä sinä et tahdo? Se on hulluutta! Meillä on lapsi, ja siis täytyy meillä myös olla imettäjä.
Ainoa, joka seurasi häntä, oli vanha Märta, joka oli ollut Niilo Svanen imettäjä, ja oli vieläkin hänen huoneesensa sielustansa ja sydämestänsä alttiina.
Isaak piti rehellisesti puheensa ja osotti väsymätöntä huolta; hyvä menestys palkitsisin hänen taitonsa. Hän vastaan-otti tyvenmielisesti Helenan kiitokset ja ylistykset ja jatkoi tointansa paremmilla toiveilla kuin koskaan ennen. Kun imettäjä rupesi ymmärtämään, mitä hänen ympärillänsä tapahtui, hän kaikkein ensiksi huomasi Helenan hellät huolet.
Kotvasen kuluttua tuli Helena sinne, Markus ja imettäjä muassaan. Pojan kasvoissa, jotka olivat ihan äidinkaltaiset, kuvautui taivaallinen lempeys. Hänellä oli tämän tunkevat silmät ja suloinen, mielekäs suu. Hän ei ollut kuin seitsemän vuoden vanha ja jotenkin varteva iäksensä. Hän riensi enonsa luo; hänen muodostansa näkyi, että hän luuli itsensä mielivieraaksi.
"Ja minä vien sinun jonakuna päivänä tätä kummallista Juutalaista katsomaan", lausui Julius hymyllä, jok'ei kokonaan peittänyt sitä suurta totisuutta, jolla ehdotus tehtiin. Syrialainen saa nuhteita. Kymmenen viikkoa oli kulunut siitä ajasta, jolloin imettäjä ensiksi sairastui ja hän alkoi nyt vähitellen tointua.
Istualtaan nousten hän astui tai pikemmin hoiperteli Cineaan luokse; ja nojauten raskaasti hänen hartioillensa, huoahti hän, kauheasti, tuimasti tuijotellen: "Hänen nimensä hänen oikia nimensä?" Cineas katsahti ylös ja häntä hirvitti. Hän arvasi asian todellisen, katkeran laidan. Mutta se oli liian myöhään. Ohkaisten hän vastasi: "Philo Kretalainen." Imettäjä hengähti syvältä ja vaipui laattiaan.
Hän käy ympäri maailmaa sinua etsien. Voitko kestää tätä iloa?" "En, en, minä en voi sitä kestää!" huudahti imettäjä; ja hän vaipui maahan ja peitti kasvonsa käsillään ja purskahti itkuun. Ja siinä seisoi Helena, käsiänsä väännellen, katsoen ystävänsä kunnian-arvoisaa kuvaa, jota nyt kova nyyhkytys pudistutti ja alinomaa itseänsä nuhdellen.
Mitä syntymäpäivääni ja -hetkeeni koskee, ilmoitti imettäjä ja muutamat muut viisaat naapurin-eukot, jotka olivat ahkerasti ajatelleet kohtaloani monta kuukautta ennen, kuin meidän oli mikään mahdollisuus silmästä silmään tutustua, ensiksi, että minä olin määrätty onnettomaksi elämässäni, ja toiseksi, että olin oikeutettu näkemään henkiä ja haamuja; jotka molemmat lahjat heidän luulonsa mukaan välttämättömästi kuuluvat kaikille onnettomille lapsille, jotka syntyvät perjantaisin aamu-yöstä, olivatpa kumpaa sukupuolta hyvänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät