United States or Wallis and Futuna ? Vote for the TOP Country of the Week !
Koko talonväki seurasi lähteviä; siellä olivat myöskin nuot kaksi tyttöä ja kaksi nuorta miestä. Linka oli silminnähtävästi huonolla tuulella, kun sitä vastoin Liza ei voinut salata iloansa siitä, että näki Gulyás'in herrasväen lähtevän. "Neiti Lina näyttää kovin synkkämieliseltä", sanoi teaterillisen suloisella äänellä Kálmán.
Siellä ei häntä kukaan tunne eikä minua. Niin, sillä minä luulen asian loppuvan siihen, että me ehkä sittenkin menemme naimisiin, ymmärräthän, on vähän vaikea ihmisten tähden tai en tiedä sentään. Saa nyt nähdä. No niin, niin, sanoi Henrik, vaivalla salaten iloansa. Mutta kuulehan, rakas Värner, sano minulle kerrankin, kuka on se tyttö.
Nyt oli talvi, ja Eevi oli lähdössä kotiin joululuvalle viimeistä kertaa, koulutyttönä, sillä ensi keväänä oli hänen määrä suorittaa loppuun kurssinsa Helsingissä. Hän oli vallan haltioissaan ajatellessaan läheistä kotiinlähtöä, ja hänen iloansa lisäsi se, että hän sai hyvän ystävänsä, huone- ja luokkatoverinsa Elsan mukaansa. Iltaa ennen lähtöä malttoi Eevi tuskin mennä maata.
Vuonat iloansa lauhaa piti kesken kesän rauhaa. Virkkoi vaimo haukotellen, venytellen unissansa: »Damon, kuule! Karjahdellen härkäs mylvii vimmoissansa.» Vanhus sääskiä vain hääsi, alkoi taasen askarrella. Selkään valahtamaan pääsi harmaa tukka vanhuksella: »Kaadettuina sudet makaa, mies ei aja miestä takaa, viha, kosto, sota sammui. Ikäväänsä härjät ammui. Täys on rauha maailmalla!
Ja sen lisäksi porvarit väittävät, että koko se joukko sitten meni ritari Ramornyn asunnolle, johon se väkisen mursi viettääkseen iloansa siellä loppuun. Täten on prinssi antanut tukevaa syytä siihen luuloon, että Ramornyn ero hänen palveluksestaan oli vaan annettu nimeksi ja ihmisten silmäin lumoomiseksi.
Ei ole oikein asiat, toisti piika. Olen kuullut itkevän yöllä, ja päivällä haastelee itsekseen. Mitä se sanoo? »Voi, minkä teit!» »Voi, että sen teit!» Sillä on ikävä emäntää. Antaapa hänen haihdutella. Se odottaa sitä vielä tulevaksi. Ei se sen mielestä milloinkaan haihdu. Kyllä minä haihdutan. Elkää ottako, emäntä, köyhältä hänen viimeistä iloansa. Mikä ilo se on ikävä? Kyllä se vain on.
Hän ei tosin osannut laulaa niinkuin äiti, mutta hän kertoi satuja paremmin kuin kukaan muu, omituisen hurjia, hirvittäviä satuja, jotka lumosivat pienokaiset. Julia neiti oli onnellinen, hän iloitsi jo kuin puoleksi saavutetusta voitosta. Ainoa, mikä häiritsi hänen iloansa, oli, että Mai juuri Mai, jonka hän ennen kaikkea olisi tahtonut voittaa, puolelleen ei koskaan oikein suostunut häneen.
Hän kertoi Cineaalle kuinka hän ajoi Hegiota takaa ja otti hänen kiinni, kuinka hän tapasi Labeon ja mitenkä he vapauttivat vangit. Viimein hän kertoi hänelle hirveän pontevilla sanoilla, kuinka hän oli kostanut Hegiolle. Tämmöinen kosto kauhistutti Cineasta kesken hänen iloansa.
Kun hän nyt istui ja katseli ruskottavia pilviä, ei hän mitään selvään ajatellut, vaan tunsi kuin olisi sieltäpäin ollut jotakin iloista, sydäntä riemastuttavaa odotettavissa ja tulossa. Hän odotti Elsaa aivan kuin iloansa jakaakseen hänen kanssaan. Vaan onnellinen mielialansa hämmentyi, kun Elsa tuntuikin aivan vieraalle hänen toiveillensa.
Ei kotikaan ole hauska ja nuorena on hänkin saanut mennä kannikkaa hakemaan ja joutunut maailman jalkoihin ja kun ei tiedä kuinka kauan saa elää. Synkkyys on kaikkialla. Olueella nuokin raukat itseään virvoittavat. Yksi menee iltaista iloansa varten riistaa hakemaan. Oi voi! Voisi minulla olla sekin risti, että tyttäreni olisi tuollainen! Sanokaas muuta! Mutta kiittäkää luojaa ett'ei niin ole.