Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Yön kalpia pimeys oli tuskin luopunut taivaalta, jolloin yökaste hennossa nurmessa on mieluisin karjalle, kun Damon, nojauten siliätä sauvaansa vasten, alkoi täten: Damon. Kointähti! Huiluni! alota kanssani Maenalilaisia värsyjä.
Vuonat iloansa lauhaa piti kesken kesän rauhaa. Virkkoi vaimo haukotellen, venytellen unissansa: »Damon, kuule! Karjahdellen härkäs mylvii vimmoissansa.» Vanhus sääskiä vain hääsi, alkoi taasen askarrella. Selkään valahtamaan pääsi harmaa tukka vanhuksella: »Kaadettuina sudet makaa, mies ei aja miestä takaa, viha, kosto, sota sammui. Ikäväänsä härjät ammui. Täys on rauha maailmalla!
Syrakusa'ssa Sicilian saarella eli kaksi nuorukaista, Damon ja Phintias, joiden ystävyys oli niin harras ja kiintynyt, ett'ei toinen voinut elää ilman toisetta. Phintiaspa joutui ruhtinas Dionysion epäsuosioon ja tuomittiin kuolemaan.
Hartaiden rukouksiensa kautta sai hän kuitenkin rangaistuksen lykätyksi muutamia päiviä edemmäksi, voidakseen käydä kotonansa ja järjestää muutamia tärkeitä perheenasioita. Siksi aikaa meni hänen ystävänsä Damon takaukseen hänelle ja saapui hänen sijaansa vankeuteen. Se päivä, jona tuomio oli toimeen pantava, lähestyi, eikä Phintiaasta kuulunut mitään.
"Ehkäpä vielä huomennakin," toinen vastasi, "sillä kun Paksu näkee Khloën, niin tyttö on jo kylliksi saanut olla Damon paran omana." Mutta Paksu, niinkuin Aleksandrialaiset ja muut Egyptiläiset kutsuivat kuningas Euergetestä, ei tällä hetkellä ajatellut Khloëa eikä muita sellaisia. Hän oli komeasti valmistettuun asuntoonsa kuuluvassa saunassa.
Mereen aijon syöstyä korkian vuoren kukkulalta. Ota tämä lauluni kuolevan viimeisen lahjan asemesta. Huiluni! jo herkeä, herkeä laatimasta Maenalilaisia värsyjä. Näin lauloi Damon. Mutta sanokaat, Pieridit, mitä Alphesiboeus vastasi; sillä kaikkia emme osaa kaikki. Alphesiboeus. Tuo vettä ja sido villainen nauha tämän alttarin ympäri.
Eiköhän tämä puhe, Horatio, ja sulkatöyhtö hatussa, jos muu onni menisikin turkosen tietä, sekä pari tupsukukkasta avosuisissa kengissä auttaisi minua saamaan paikkaa näyttelijäjoukossa, mitä? HORATIO. Puolesta osuudesta. HAMLET. Ei, kokonaisen tahdon. Oi, Damon armas, muista vaan, Sun viime kuninkaasi Ol' itse Zeus; nyt valtiaan' On pelkkä, pelkkä tiuku. HORATIO. Miksi loppusoinnun jätitte?
Koska tuli voitetuksi laulannossa, eikö olisi pitänyt hänen antaa minulle se kauris, jonka huiluni häneltä lauluilla ansaitsi? Jos et tiedä, niin sanon, että tuo kauris oli minun. Damon itse sen minulle tunnusti; mutta sanoi ei saattavansa sitä antaa. Menalcas. Sinäkö hänen voitit laulannossa? Onko vahalla liitettyä huilua koskaan sinulla ollutkaan?
Päivän Sana
Muut Etsivät