Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. lokakuuta 2025
Jos istun vähän aikaa hiljaa, nousevat ne siinä niin lähellä, että erottaa silmän ilmeen ja kai näkisi sen rävähtävänkin, jos kalan silmä rävähtäisi eikä tuijottaisi niin jäykkänä ja tyhmänä. Niillä on kuitenkin kullakin eri ilmeensä ja eleensä, eri tapansa hypätä.
Kaikkein tavallisimmatkin kasvot, kaikkein kylmin ja järkevin silmä saavat siinä jonkinlaisen haaveilevan, hyväntahtoisen ilmeen.
Tämän kasvoissa hän näki säälin ja murheen ilmeen. Ja hänelle itselleen tuli mieleen, ettei hänen asianaan ollut päätellä, kuinka vanhurskas tuomari Heikin kohtalon oli määrännyt. Mutta Heikin vääntyneistä piirteistä ja nyrkkiin puserretuista käsistä hän otaksui ja uskoikin, että Heikki oli kovasti kuolemaa vastaan tapellut.
Mutta kun hän vihdoin pysähtyi sohvan ääreen ja katseli kilpailiansa kalpeaa, murtunutta muotoa, heräsi uudelleen säälin tunne, ja hänen hyvä sydämmensä pääsi voitolle. "No niin", virkahti hän, ja hymyily karkoitti tyytymättömän ilmeen hänen kasvoiltaan, "minä koetan tehdä parastani.
Täytyi aina harkita ja punnita joka käänteessä, mitä puhuisi ja miten käyttäytyisi. Ja tuostakos hänen vapautta janoava henkensä kaikkein enemmin kärsi. Näissä mietteissään hän nyt kulki Juliata tapaamaan. Julian kasvoissa, hänen tervehtiessään, voi jo heti huomata entistä vakavamman, jopa uhkaavan ilmeen.
Sitte saatteli pastori tavallisesti Annan kotiin ja sai kutsut teelle, jonka hän varsin mielellään otti vastaan, varsinkin kun Anna teki tuon pyynnön. Kävelyillään oli heillä tapana puhella koulusta ja oppilaista, toisinaan pyysi Anna jonkun neuvon tai kertoi jonkun pienen ilmeen noista pienistä, ja se ilahutti häntä erittäin.
Nuo kasvot lempeät ne ilmeen näytti, kuin äsken ukkonen ois jyrissyt; näin sankarin, mut sulot mielen täytti, hän laakereikseen kukkasia käytti, ja kotka äsken, oli satakieli nyt. On taiturilla taika vallassansa! Noin henki valmis taistoon, lauluunkin! Tuo kuva kertoo ilmi tarinansa, tuo gustaviaadi, tehty pronssihin.
"No, neiti Aarnio, miksi noin totinen?" keskeytti Hart hänen ajatusjuoksuaan. Mutta Vilman mieliala oli aivan muuttunut äskeisestä. Tuo tieto että kohta koittaisi se aika, jolloin Vilma Aarnion nimi kaikuisi kaikkien huulilla, antoi pyöreille ruskeille silmille sanomattoman itsetietoisen ilmeen, joka huvitti Hartia.
Hän huomasi kummastuksekseen sen äärettömän helpotuksen ilmeen, joka väikkyi toisen katsannossa, sekä yhtä suureksi hämmästyksekseen, että viini oli vielä koskematta palvelijan laskiessa sen pois luotansa seuratakseen häntä. Oli kolea, tuulinen maaliskuun ilta. Kelmeä kuu kellotti selällään kuin tuulen kumoonkaatamana, ja taivaalla kiitivät kuultavat pilvet.
"Tiedän sen ... sillä en tule koskaan menemään naimisiin." "Ihanko todella? Mutta eihän se asia vielä ole päätetty neitihän on vasta niin nuori 24 vuotta, eikö niin?" "Ei toki, olen jo kohta 30 ikäinen. Mutta ei se ole siksi", ja hänen kasvonsa saivat mietiskelevän ilmeen, "se johtuu muista syistä... Oletteko kuullut puhuttavan Jumalan lapsipuolista? Minä olen yksi niistä."
Päivän Sana
Muut Etsivät