Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. joulukuuta 2025
Vanhassa merimiesloitsussa rukoillaan Ilmariselta myötätuulta, ja eräässä lappalaisessa noitarummussa kuvataan Ilmaris-nimistä haltiaa myrskyä ja kovaa ilmaa aikaansaavana. Luetellessaan hämäläisten jumalia Mikael Agricola mainitsee, että Ilmarinen Rauhan ia ilman tei Ia matkamiehet edheswei.
Ve'etähän, vennotahan, pyyetähän, pynnetähän: ve'etähän pitkin vettä, pohetahan poiken vettä. Saa'ahan vähän kaloja: kiiskiä kirokaloja, ahvenia ruotaisia, särkiä sapikkahia; ei saatu sitä kaloa, kuta vasten nuotta tehty. Sanoi vanha Väinämöinen: "Oi on seppo Ilmarinen! Lähtekämme itse tuonne, kera verkkojen vesille!" Läksivät urosta kaksi, veivät verkkonsa vesille.
Ilmarisen mieli on kokonaan todellisuudessa, olevissa oloissa, siihen määrään, ettei hän aavistakaan toisten voivan sanoissansa siitä poiketa. Tämän rehellisen viattomuutensa kautta on hän niin kovin helppo pettää. Koska hänen lähettämänsä mehiläisen sijasta herhiläinen, Hiiden lintu, tuopi kähynsä raudankarkaisu-aineeksi, ei Ilmarinen ollenkaan huomaa petosta, ei tuojaa ollenkaan epäile.
Rakkaudesta ei hänen yhteydessään ole puhettakaan. Lemminkäisen hän arvostelee mitättömäksi. Kun hän Väinämöistä vävykseen toivoo, ajattelee hän salaa kaikkea sitä mahtia ja viisautta, jota hän Väinämöiseltä voisi urkkia. Ilmarisen Louhi helposti taivuttaakin mieltänsä myöten. Ilmarinen on liian vilpitön aavistaakseen pahaa, ja hän opettaa Louhelle kaikki salaiset taitonsa.
Se oli kylki kyllä lämmin, ku oli vasten vaippojansa; ku oli nuorta neittä vasten, vasten kullaista kuvoa, se oli kylki kylmimässä, oli hyyksi hyytymässä, meren jääksi jäätymässä, kiveksi kovoamassa. Sanoi seppo Ilmarinen: "Ei tämä hyvä minulle! Vienen neien Väinölähän Väinämöiselle varaksi, polviseksi puolisoksi, kainaloiseksi kanaksi." Viepi neien Väinölähän.
ILMARINEN: Heitit helmesi koreat? V
Katso: johan olet Pohjolassa käynyt, johan olet Sammon takonut!» Ja Väinämöinen kysyy Ilmariselta: »Veli seppo Ilmarinen, Mit' olet pahoilla mielin, Kahta kallella kypärin Pohjolasta tullessasi? Miten Pohjola elävi?»
Hän ei onnistukaan saamaan oppilaita tavallisista ihmisistä, ainoastaan tietäjät semmoiset kuin Ilmarinen ja Lemminkäinen kelpaavat hänen johdettavikseen. Hän on kuitenkin niin kuuluisa, että kun hän Pohjolaan joutuu, otetaan hänet siellä mitä kunnioittavimmin vastaan, hoidetaan, kestitään ja pyydetään jäämään. Mutta Väinämöinen ikävöi omille mailleen, hän ei luota Pohjolan väkeen.
Väinämöisessä on Suomen runotar koettanut kuvata suomalaisen luonteen parhaat ominaisuudet, älykkään miettiväisyyden, vakavan lujuuden ja runollisen hellätuntoisuuden. Toisinaan vanhan Väinämöisen heikompiakin puolia leikillisesti esitellään. Ilmarinen Väinämöisen rinnalla esiintyy käytännöllisen toimen miehenä.
ILMARINEN: Turhia anelet Väinö. Kuollut on ilmojen kuningas. V
Päivän Sana
Muut Etsivät