Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025


Tarttua avaimeen kiinni! Ketterä mies! FIGARO. Toden totta, herra, hakekaa itsellenne joku ketterämpi. Yhdestoista kohtaus. Don Bazil!... Taivaan Jumala! Sepä pirua! Ah! Bazil, ystäväni, minua ilahuttaa nähdä teitä terveenä. Teidän sairastumisenne ei siis tuottanut mitään seurauksia?

Sitä ei kukaan olisi uskonut, kun näki hänen istuvan suorana, käsivarret ristissä; mutta hän osasi kummallisella tavalla hillitä itseänsä. "Siinä tapauksessa minua ilahuttaa sanoa", huudahti Traddles, mielihyvästä hohtaen, "että olemme pelastaneet koko summan!" "

RIZZIO. Mutta mikä mainio sormus tuo on, jota jarli tuossa pitelee? LETHINGTON. Kallis, eikö totta? Harvoin olen senkaltaista loistoa nähnyt! Kuinka? se on suuremmasta arvosta kuin kalliin kruunutimantti! LETHINGTON. Oletteko joskus seisoneet juvelipuodissa? RIZZIO. Kun ostan kalliita kiviä, niin tuotan ne luokseni. LETHINGTON. Minua ilahuttaa että kuitenkin voitte sitä arvostella.

SUSANNA. Kukapa minun valitusääntäni kuulee, se on paras, etten valitakaan. ILLI. No mitä nyt jälleen? Onko se Nokki taas ollut täällä viisauksineen, mitä? Vastaa. Millä minä sinua lohduttaisin Susannaseni. Ei, ei mikään nyt auta! Enkö voi sinua millään ilahuttaa, Susannaseni. Miksi nyt noin tuijottelet? Minä olen tässä talossa liika pyörä vaunussa. ILLI. Joko taas tuota vanhaa virttä.

»Minua ilahuttaa», sanoi hän. »Pelkäsin tullessani, että olet välinpitämätön minusta.» »Elä ilahuta itseäsi väärillä laskuilla! Minä jo tunnen sinut.» »Minä myös sinut», sanoi Levon katsoen Esteriin, aivan kuin olisi kysynyt: Eikö kaksi kertaa kaksi ole neljä? »Sinä rakastit Lauri Holmaa yli kaiken.

Ilo välähti sotilaan päivettyneistä kasvoista ja hänen sydämensä hymyili silmänräpäyksen ajan. »Muistatteko sitte, miten silloin olikysyi hän. »En minä koskaan unhota», vastasi Elina, »miten hyvä te olitte ja koetitte ilahuttaa minua sinä ikävänä aikana, joka ei näyttänyt koskaan loppuvan

Kun hän muutamia tuntia sen jälkeen tointui, oli hänen ensimmäiset sanansa kysymys kuinka hänen asekumppalinsa laita oli: "Elääkö hän vielä?" Samassa tuli pahasti haavoitettu sotamies, joka monta vuotta oli ollut hänen vihamiehensä, hänen vuoteensa luo ja kiitti häntä pelastuksestaan. Silloin sanoi kersantti: "Sinä olet siis se jonka minä kannoin leiriin. Se minua ilahuttaa.

Minua ilahuttaa, ettei minun testamenttini ole siellä, ja minä toivon myöskin, ettei se vielä pitkään aikaan joudu sinne.

Eräässä nurkassa oli jotakin, joka oli sievästi verhottu isolla, valkoisella vaatteella. Minä en saanut selkoa siitä, mitä se oli. "Traddles", sanoin minä, uudestaan pudistaen hänen kättänsä, kun olin käynyt istumaan, "minua ilahuttaa nähdä sinua". "Minua ilahuttaa nähdä sinua, Copperfield", vastasi hän. "Minua todella suuresti ilahuttaa nähdä sinua.

"Tämä teidän jatkopuheenne ilahuttaa minua suuresti, ja minä odotinkin sitä teiltä", vastasi rovasti. "Tuhannen kertaa ennemmin tulee nuoren papin olla liian ankara kuin leväperäinen ja ryhditön. Voisin tässä ruveta väittelemään, taiteen jalostavasta vaikutuksesta j.n.e.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät