Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. lokakuuta 2025
TEUVO. Milloinka te jo lähtisitte? MAIJU. Niin pian kuin mahdollista. Vaikka tänä päivänä. Kahdentoista junassa? MAIJU. Kerkiäisittekö siksi? Kyllä minä olen valmis. TEUVO. Ja te olette tarkkaan punninnut asiaa? Ettette sitten kadu perästäpäin? MAIJU. En missään tapauksessa. Ymmärrättehän, ettei minulla ole muuta neuvoa. Joko kuolla ikävään taikka karata.
Voi koska nään minä senki ilopäivän, Kultani rinnalla kulkevan ja käyvän! Voi minun lintuni, voi minun kultani, Kun et tule jo! Syys jopa joutuu ja pois kesä lentää, Vaan minun kultani ei tule sentään; Voi minun lintuni, voi minun kultani, Kun et tule jo! Tule, tule kultani, tule kotipuoleen, Taikka jo menehynki ikävään ja huoleen; Voi minun lintuni, voi minun kultani, Kun et tule jo! Kant. Es. 8.
Olina oli tosin vähän levoton, kun hän näki tuon kauniin, kookkaan nuorukaisen, joka nyt oli kahdenkymmenen vuotias, ja joka herätti kaikkein huomiota, mihin hän vaan tuli; sillä voisihan tulla päivä, jolloin hän rupeaisi itsenäiseksi ja lähtisi Olinan luota pois, ja tämä jäisi taas yksinäisyyteen ja ikävään, nuo "kaksisataa taalaria lohdutuksena:" "mutta vanhana ja niiden pilkan alaisena, jotka nyt eivät suoneet poikaa hänelle" huokasi hän jälestäpäin.
Mutta setä luuli itsellään olevan Villestä enemmän hyötyä Kyttyräisen kiinniottamisessa kuin minusta. Kuten hänellä tietysti olikin. Minun oli siis nurkumatta antautuminen ikävään toimeeni. Sekä sedältä että Villeltä sain lukuisat neuvot, miten parhaiten voisin suoriutua tehtävästäni, joka ei ollut aivan vaaraton, vaikkakaan ei tosin paljon aikaa vienyt.
Mistä Marcus tiesi, että hänet oli tuotu Caesarin taloon ja miksi hän oikeastaan oli täällä? Miksi Caesar otti hänet pois Pomponian luota? Hän pelkäsi täällä ja tahtoi palata kotiin. Hän kuolisi ikävään ja huoleen, jollei hän saisi toivoa, että Marcus ja Petronius puhuvat hänen puolestaan Caesarille. Vinitius selitti saaneensa tietoja hänen ryöstämisestään Aulukselta itseltään.
Minä pelkään, minä pelkään, että me muuten tulemme kietoneeksi isäntäparkasi hyvin vaikeaan ja ikävään juttuun.» »Miksi ette lue mitä tuossa paperissa on kirjotettuna, sir», kysyi Poole. »Minua pelottaa lukea sitä», vastasi juristi puolikovaa ja hyvin totisena. »Suokoon Jumala, ettei siihen olisi syytä!»
Luopion emäntä selitti nyt, että leski koetti häntäki seoittaa tuohon ikävään hourelmaan, vaan "kuinka selväjärkinen voi ryhtyä semmoisiin asioihin?" lisäsi hän. "Kun ette ajaneet lesken ulos?" sanoi Hannu. "Minä tahdoin vähän kuulla hänen lorujaan, vaan olin jo kyllästymäisilläni, kun te hyvät ystävät, mun pelastitte tuon raukan houreista", virkkoi emäntä.
Huvittaakseen minua ja estääkseen minua vaipumasta ikävään ja epätoivoon yksitoikkoisessa merielämässä, antoi kapteeni minun olla maissa koko ajan, minkä laivamme viipyi satamassa, oppiakseni hindulaisten kieltä, jota minun oli muka tarvis vähän osata tullakseni matkalla toimeen noiden seitsemän sadan hindulaisen kanssa, joita meidän oli laivallamme kuljettaminen ja joiden hoidosta minun oli huoli pitäminen.
"Minulla on tarpeeksi kelpo sotamiehiä linnan puolustukseksi; ja jos te, armollinen herttua, tahdotte sieltä pois lähteä, niin pääsette lyhyellä ratsastuksella meren rantaan kolmelle haaralle". "Sinä puhut hyvin. Mutta me kuolemme ikävään siellä. Ei mitään ilonpitoa, ei musiikkia, ei tyttösiä haa!" sanoi kevytmielinen prinssi. "Te erehdytte, armollinen herttua.
Useat hänen entisistä tuttavistaan, jotka eivät voineet kärsiä Napoleonia eivätkä koko uutta hallitusta, katsoivat Mériméen suorastaan pettäneen heidät. Epäilemättä tunsi tämä itsekin joutuneensa jotenkin ikävään asemaan, mutta koska asia nyt kerran ei ollut autettavissa, rikkoi hän nuo tuttavuus-siteet ja lakkasi käymästä muutamissa salongeissa.
Päivän Sana
Muut Etsivät