Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Se kuvastaa samalla henkisen olemuksemme syvää probleemia, elon korkeimpia kyselmiä sekä yhteiskunnallisen elämän kirjavia kohtauksia. Siinä sen viehätys." Faust janoo totuutta, hän tahtoo ymmärtää elämän, mailman ja ihmisen syvimpiä juuria myöden, hän on ihmishenki joka taistelee, henkisen olemuksemme rajain yli päästäkseen. Mutta turhaan.
Jumalan taasen kerrotaan luoneen ihmisen sen tähden, että hänellä olisi ketä hän rakastaisi ja kuka häntä rakastaisi. Siis Jumala himoitsi rakkautta. Mutta jos nyt kerran ihmishenki on osa Jumalan hengestä, niin täytyy sillä olla myös yhtäläisyyksiä Jumalan hengen kanssa. Sen siis täytyy himoita rakkautta. Ja tuonlaista rakkauden himoitsemista on epäilemättä ollut Annan koko elämä.
GONERIL. Miks tarpeen Viiskolmatta tai kymmenen tai viisi Talossa, jossa teillä käskyläistä On kaks sen vertaa? REGAN. Niin, miks tarpeen ykskään? LEAR. Oi, sikseen tarve! Kurjin omistuskin Jo halvan kerjäläisen tekee rikkaaks. Suo luonnollen vaan mit' on luonnon tarvis, Niin elukan on arvoss' ihmishenki.
Samoin ihmisrakastajan silmissä on huomion ja suosion arvoinen jokainen vähäinen ilmiö, joka todistaa, että ihmishenki köyhimmissäkin oloissa ponnistelee elinvoimaansa, ahtaimmassakin tilassa rohkenee tulevaisuutta toivoa ja valmistaa.
Tee miten parhaaksi näet... Minä puhuin mitä ajattelin." Sitten alkoi hän vetämään solmuja, mutta niin ajatellen ja harvakseen, kuin olisi jokaisen solmun lujuudesta riippunut ihmishenki. Topias oli nyt astunut vaikeimman askeleen, hän oli hypännyt leveimmän ojan yli, joka näkyvissä oli. Hän hengitti helpommin: veljen ja hänen välinsä oli ehjä, yhtä ehjä kuin ennenkin.
Tässä on vähäpätöinen ihmishenki oikeasti tuomittu sammutettavaksi, ja minulla, kuninkaalla ja soturilla, jonka käskystä tuhansia on kuoliaaksi lyöty ja joka omalla kädellä olen tappanut satoja, ei ole mitään valtaa sen yli, vaikka vaakunani, perheeni ja oman kuninkaattareni kunniaa tuo pahantekiä on häväissyt. Pyhän Yrjön nimessä, tuolle minun täytyy nauraa!
Tämän luonnon suuren soittoneuvon, jonka laulullansa luoja loi, sen nyt kumman vuolas sävelvirta korvihimme kaikkialta soi, tuhatkielin, tuhatmielin, soraäänin, sointuäänin noin se vastaan ryöppyää, kuulokalvot yllättää kunpa vain on ihmishenki, sydän ahdas, angervoinen voisi kaikki kielet kuulla, kuulla vuolaat sävelvirrat luonnon laajan laulukanteleessa.
Mi orjuutta, se kurjuutta; mi sortoa, se valhetta, mut mikä meill' on vapautta, on totuutta, on rakkautta. Mi lämpöä, se henkeä; mi taistoa, se eloa, vapauden auringossa vaan, saa ihmishenki kukkimaan! Mitä huolin valtikasta, mitä kunniasta, mitä joukon suosiosta taikka maailmasta? Mikä on mun elon määrä, oikeako vaiko väärä tietoni on elämästä tästä, tästä totuuden mä tahtoisin.
Samassa paikassa hän, kehuen Kolono-lehdon ihanuutta, ei jätä sanomatta, että siinä myös "taivaallisen kasteen kasvattamana kukoisti ihana-rypäläinen narcissi ikuisessa suloisuudessa". Filomela eli Satakieli. "Miksi satakieli vaikeroitsee?" Ihmishenki, näet sä, puhuu hänessäkin ja sentähden hän meitä liikuttaa.
Tarkemmin katsottaessa huomattiinkin siellä nirisemässä pieni jonkin joutava olento, jolla ruumista oli vain nimeksi, parahiksi sen verran, että ihmishenki siinä voi asua. Se oli nurkassa melkein päälaellaan silloin, kuin Sussu sen sai sieltä ylösperkatuksi ja näkyi jo olevan ihan menehtymäisillään. "Herrainen aika! Aivanhan se on musta," huudahti Liisa.
Päivän Sana
Muut Etsivät