Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Asukkaat osoittivat virran suuntaa ja sanoivat Livingstonen seuralaisille, että vaikka nämä kuukausmääriäkin kulkisivat virtaa pitkin, niin eivät he sittenkään näkisi sen loppua. Vaikka Kasai-virran ympäristöt ovatkin ihania ja varsin hedelmällisiä seutuja, niin olivat ne vielä asumattomia, jota seikkaa Livingstonen seuralaisetkin suuresti ihmettelivät.
Loistava patricio loukkasi hänen itserakkauttaan ja herätti hänessä kateutta. Sitäpaitsi kaikkivaltiaan ministerin rupesi tekemään mieli hänen rikkauksiaan ja ihania taideteoksiaan. Petroniusta oli tähän asti säästetty vain siitä syystä, että hänen aistiaan ja asiantuntemustaan ehkä tarvittiin Kreikan-matkalla.
Ne vastustelemiset ne minulle eivät ole yhtään pahempia kuin sitä kiusan kipeämpiä todistuksia kansallisuuden hengen kiertäjäin tuumista ja tarkoituksista. Ehkä niitä ihania privaattisensuuria ei joka tuvassa ystävinä iienekkään. Elä nyt pane pahaksi, että sen velkakirjankin kanssa olen Sinulle puuhaa tehnyt. Veljyesi D. E. D. Europaeus. Pietarissa 27 kesäk. 1859. Lönnrotille. Jalo veljyeni!
Ja se on jo sen kauhian lopun merkki, sillä ei vaimon viisaus sinulle hempeitä puhu, eikä ihania ennusta, oi sinä Beliaalin poika, ettäs kurittavan vitsan, sen tietoviisaan vaimon, vasta niin vanhalle iällesi säästit!
Se kuva, jonka saarnaaja avasi hänen silmiensä eteen, nosti hänessä ei ainoastaan valoisia ja ihania tulevaisuuden toiveita, vaan niiden ohessa muistoja omista ja muiden suruista, joita hän oli kuullut lapsuudestaan saakka.
Minä laittaisin niin, ett'ei kellään, eipä edes kuningattarella olisi niin kauniita hohto-kiviä, niin ihania pitsejä, niin uljaita englantilaisia hevoisia, niin koreita palvelijoita, niin pulskeita ajopeliä, niin loistoisasti varustettua palatsia, kuin Hippolyte Klairon'illa, Soubise'n prinssin rakastetulla, suositulla jumalattarella! Niin, uskokaa minua, Klairon!
Mutta kun Snellman antaa Juteinille runoilijana yleensä tunnustusta, joskin hän siirtää hänet niin sanoaksemme toisluokkaisten kykyjen joukkoon, niin Krohn hänelle ei sitäkään tunnustusta suo, sanoo hänen vain erinäisissä pilkka-runoissa ja muissakin runoelmissa jotakuinkin onnistuneen ja luetteleekin niistä toisia, joiden ilmottaa tulleen »kansamme yhteiseksi omaisuudeksi enemmän kuin tuskin minkään muun runolijamme teokset tähän asti». Snellman pitää tosin, ettei voi tunnustaa Juteinilla olleen runoilijalahjaa sanan korkeimmassa merkityksessä, mutta hän onnistuu usein erinomaisen hyvin laulujen laulajana ja olisi epäilemättä sen tehnyt vieläkin useammin, jos olisi antanut vapaamman vallan mielikuvitukselleen ja laulanut täydestä sydämestään sen, minkä jo luulee ikäänkuin olevan hänen huulillaan: ja Snellman esittää Juteinin lyyrillisistä runoista myöskin näytteitä, joita hän ei enää lue laulurunoihin kuuluviksi ja jotka kuitenkin ovat suomalaiseen runouteen kuuluvina harvinaisen ihania.
XV. Siunattu toivo, sinä ihmisen lohduttaja, sinä maalaat hänen vankityrmänsä ahtaille seinille ihania, kauvas ulottuvia maisemia ja valat pyhää valaistusta itse kuoleman yöhön.
Siitä päivin tuli silloin-tällöin pari sanaa minulta heille tai heiltä minulle, kirjemytyn sisään kätkettynä. Tuttavuuden ja ystävyyden tunteita heräsi minussa, vaikken ollut vielä koskaan saanut tilaisuutta nähdä ihania, tuntemattomia ystäviäni.
Kalastaja arvasi, että suuri henki, jonka hän oli vapauttanut vaskipullosta, oli mukana tässäkin pelissä ja oli loihtinut heidän silmänsä, ja siksi hän jäi kaikessa rauhassa odottamaan järven rannalle. Mutta sulttaani läksi edelleen astumaan ja tuli kaupunkiin. Siellä oli kauniita palatseja ja ihania puutarhoja, mutta hän ei voinut nähdä ainoatakaan ihmistä.
Päivän Sana
Muut Etsivät