Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. lokakuuta 2025
Ihailua kauneimman osaksi, Kunnioitusta urheimmalle. Maailma hurmasi Petrean; laulu siirsi hänet ritarikauden ihanaan aikaan. Luutnantti Y oli hänestä ritarillisuuden esikuva ja vastapäätä oleva peili näytti hänelle hänen omat kasvonsa ja nenänsä niin edullisessa valossa, että hän, nähdessään siitä ilosta säihkyvät silmänsä, piti itseänsä melkeinpä kaunottarena.
Senpätähden onkin kirja saanut osakseen sekä innokasta ihailua että kiivaita moitteita sekä sosialistiselta että vastustajain taholta, aina sen mukaan, missä määrässä se kulloinkin on vastannut arvostelijan käsitystä tulevan kehityksen kulusta.
Loistava vihannuus, purpuranväriset kukkulat, tyyni vesi, puhdas, läpinäkyvä ilma, puoleksi salaperäinen hiljaisuus, joka vallitsee koko luonnossa kaikki tämä herättää ihailua, kun, niinkuin Stanley matkallaan tänne, on katsellut polttavan kuumaa punaista merta, Nubian synkkiä ja pelottavia vuoria, Arabian niemimaan autioita, keltaisia harjanteita, Adenin kuivia tulivuori-kallioita tahi Guardafuin keltasenruskeita, mäkisiä rantoja.
Aina Amerikan aarniometsistä saakka, joissa Suomen nimeäkään ei ennen ole tunnettu, on hän saanut kirjeitä, jotka ovat uhkuneet rakkautta ja ihailua tätä kansaa kohtaan, joka on niin paljon kärsinyt ja kärsimyksensä niin miehuullisesti kestänyt. Jumalaan ja tulevaisuuteensa turvaten.
Sprengtport tuntee seudut, ja Lewenhauptin nero johtaa heitä. Minä pidän asiaa ratkaistuna. Ympärillä seisovat kääntyivät Segebadenin puoleen. Hänen rohkea edellytyksensä nosti yleistä hämmästystä ja ihailua. Vihdoin rohkeni kuitenkin Hubert inttää: Mielestäni olisi ollut parempi, jos he olisivat saaneet Iivanan äidin, Annan, käsiinsä. Ei ikinä! huudahti Segebaden.
Olihan erinomainen nautinto että, sitte kun oli viettänyt neljä vuotta mitä yksitoikkoisinta maailmasta eroitettua elämää, yhtäkkiä tulla iloisten juhlien pyörteen keskukseen, saada puhella etevien henkilöiden kanssa sekä saada vastaanottaa paljo niin miksi en sanoisi sitä ihailua ja hellyyttä.
Nauttinut luomisen salaperäistä autuutta, noin suurin piirtein, niin kuin jo sanoin, hyväksymistä, kiitosta, ihailua, laakeriseppeleitä, kaikkia minä olen koonnut, ilosta vavisten, täysin käsin. Hurmannut itseäni salaisessa aatemaailmassani sellaisella ilolla, oi, niin pyörryttävällä ilolla ! *Kroll*. Hm . *Rosmer*. Mutta ette koskaan kirjoittanut niitä paperille? *Brendel*. En sanaakaan.
Hän tanssii yöt läpeensä, kuuntelee serenaadeja, herättää jälleen miehissä tungettelevaa ihailua, haaveilee Mon Repos'ssa ja kirjoittelee sivumääriä luonnon kauneudesta päiväkirjaansa. Hän lukee kaikkea, mitä käsiinsä saa: Bulweria, Jean Paulia ja ennenkaikkea Almquistia haltioituen sekä sanoista että sävelistä. Mutta unohtaa hän ei voi.
Etenkin näytti kaunis, nuoruudesta ja terveydestä hohtava Elsa olevan hänen huomaavaisuutensa esineenä, ja hän katseli tyttöä semmoisilla silmäyksillä, jotka kylläkin selvästi osoittivat mitä sydämellisintä ihailua ja hellyyttä.
Kaikki häntä hermostutti, enin kuitenkin mamman kunnioitusta ja ihailua säteilevä kysymys: No, ja mistä sinä saarnaat tänään? Sen sanottuaan mamma, ihan kuin pelästyen, katsoi häntä silmiin. Johannes hillitsi itseänsä kuitenkin jotenkin hyvin, paitsi juuri lähtiessä hermostus taas oli päästä purkautumaan, kun hänen mielestään ihan turhaan viivyteltiin ja tehtiin liian suuria varustuksia.
Päivän Sana
Muut Etsivät