Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025


Eikö jokaisella nuorella tytöllä ole miehestä 'ihanne', josta hän haaveilee, ja eikö hän odota avioliitolta sitä suurta ja pyhää, jolle koko hänen olemuksensa väreilee?» »On on, siinä te totta puhuttesanoi nuori rouva lämpimästi. »Mutta ne ovat tyttöajan haaveiluja, jotka eivät aina toteudu.» »Eivätkö muka toteudu? Toteutuvathan ne!

Mutta pitää sitä ollakin tökerö, kun silleen typertyy ..., mutta sitä kun harvoin on naisten seurassa, niin käyttäytyy juuri kuin suutari. Tuossahan hänellä olisi ollut hauska tilaisuus leikkiä laskea ja vaikkapa varastaa yksi suukkonenkin ... ja tokko tuota olisi paljon tarvinnut varastaakaan, löyhässäkin olisi saattanut olla. Mutta kun ei mies älyä, ei kuin istuu vain ja haaveilee!

Jo olin saanut ne tiedot tämän talon entisestä asujaimesta, joita olin niin hartaasti halunnut. Se, joka tuommoisia tieteellisiä hullutuksia haaveilee, sopinee ikiliikkujan keksijäksi tai joksikin sen tapaiseksi. Mutta merirosvoksi hän ei kelpaa. Mikään valtiollinen vehkeilijä hän ei myöskään ole.

Kohtalon iva. Keinuu venhe pieni aaltoloilla, Nuorukainen siinä haaveilee. Mieli täyttyy kuvill' ihanoilla, Silmät loistaa, huulet hymyilee: "Viel' oon nuori, outo maailmalle, Mutta voiman tunnen rinnassain. Se mun nostaa kerran korkealle, Vertaiseksi henkein mahtavain." "Nimetönnä paisun mahtavaksi, Enkä jouda hukkaan joutumaan. Kun on mennyt vuosi taikka kaksi, Nimi uusi loistaa yli maan."

Siten kiintyä ja kohta siten hyljityksi tulla! Saa kyllin pää ja sydän kiistää siinä, vihaanko vaipua vai synkkään tuskaan. Ei aina kumpaankaan. Voi taistelu lopulta haaveiluksi raueta, ja silloin pää ja sydän keskenään osia vaihtavat mi pahaks koituu! Näin Rechan laita on, jos hänet tunnen: hän haaveilee. DAJA. Vaan kuinka hurskaasti, kuink' armaasti! NATHAN. Se haaveilua silti!

Venhe aaltoloilla keinuileepi, Nuorukainen siinä haaveilee. Myrsky nousee, aallot kuohuileepi, Saalistansa meri ahnailee. Vuotta kaksi virtaans aika peitti. Kirkkomaahan ruumis kätketään, Ruumis, jonka aallot rantaan heitti. Tuntenut ei sitä yksikään. Ei lauluista apua. Sulle, Suomi, lempeänsä Laulaa sadat laulajat. Herätellä äänellänsä Onneasi koittavat.

Hän tanssii yöt läpeensä, kuuntelee serenaadeja, herättää jälleen miehissä tungettelevaa ihailua, haaveilee Mon Repos'ssa ja kirjoittelee sivumääriä luonnon kauneudesta päiväkirjaansa. Hän lukee kaikkea, mitä käsiinsä saa: Bulweria, Jean Paulia ja ennenkaikkea Almquistia haltioituen sekä sanoista että sävelistä. Mutta unohtaa hän ei voi.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät