Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Te Suvannon kautokengät, Ylpeät, isoiset sulhot, Aina tyynessä asujat, Hyvänpäivän paistattajat, Itsemieluiset, itarat, Aina muita moittivaiset Missä voimanne, väkenne? Missä aimot ansionne? Missä kuntonne, kykynne? Missä uljahat uroonne, Joit' on koiteltu kovalla? Kiihkeästi. Missä? Missä? Missä? ILMARI. Tuki suusi, Turjan eukko! Enkö koitellut kovia, Enkö sampoa
Vaistomaisesti, vasten tavallisuutta kohosi käsi lakin keulaan ja hän teki pastorille hyvänpäivän. Pastori vastasi ystävällisellä pään nyökäyksellä, seisahti hiukan ikään kuin tarkoituksella sanoa jotakin. Ohitse mentyään Esa tunsi ikäänkuin jonkinlaista omantunnon vaivaa siitä, että ajoi ohitse, kun oli hänkin huomannut pastorin aikeen, ja että tämä ystävällisesti tervehti.
Lyhyt, mutta kahden levyinen, pää suuri, otsa kuin lauta, nenä latuskainen ja silmät pienet. Ehdottomasti säpsähti häntä, vaan heräsi häntä kohtaan syvä sääli, kun hän suurikouraisella kädellä lakkia raapaisten teki hyvänpäivän suu leveässä naurussa ja kahloi edelleen syvää lunta kadoten pian pyryn sekaan. »Ruma prinssi!» sanoi Lauri kuin tosissaan.
Kun he olivat kulkeneet kappaleen matkaa, silloin tällöin jälelleen vilaisten, tuli muutamia hevosmiehiä kuormineen heidän jälessään. Kuormien ajajat tekivät hyvänpäivän sivumennessään ja käänsivät katseensa jälelleen. Heitä oli kolme miestä ja yhtämonta hevosta. "Sillä mummolla on kaunis ja ryhdikäs tytär", sanoi viimeinen eli jälimmäisen hevosen ajaja.
Tarkemmin jos katsomme, huomaamme me tässä nuoressa miehessä ja hänen iloisissa terveissä maalaiskasvoissaan aikoinaan ylioppilaspiireissä hyvin tunnetun vihastumattoman hyvänpäivän lapsen Ludvig Åkerfeltin, joka nyt oli hyvinvoipa tilanhaltija jossakin lounaisosassa maatamme.
Silloin rouva Sorvin päällystö varmaan jättäisi asian silleen eikä yleinen syyttäjäkään ehkä puuttuisi siihen. Antti juoksi kuin hippaheikki sen iltapäivän. Alotti lähimmistä ystävistään, siirtyi etäisempiin, käytti jo lopuksi osotekalenteriakin entisiä hyvänpäivän tuttuja mieleen muistutellakseen. Kaikki turhaan!
Unohtaen melkein kaiken äskeisen kiukkuni ja väsymykseni, levosta nauttien nojausin penkin selkämystään. Hetken siinä istuttuani silmäni lienevät sillävälin painuneet kiinni näin erään työtoverini Esa Korven, iloisena kuin miljoonan omistajan, tulevan kadun vastaiselta puolelta puistoon päin. Hetkisen kuluttua olikin hän penkkini luona ja hyvänpäivän sanottuaan istahti siihen viereeni.
Tukka ja parta olivat siivoamatta, vaatteet epäjärjestyksessä ja semmoisenaan näytti hän siltä, kuin joku villi-ihminen olisi tullut muitten ihmisien sekaan. Hän ei näyttänyt ensinkään huomaavan minua. Menin hänen luokseen ja laskin hiljaa käteni hänen olkapäälleen, samassa sanoin hyvänpäivän. Hän kääntyi minuun päin ja katsoa töllisteli, niinkuin jotain aivan tuntematonta ihmistä.
He sanoivat hyvänpäivän, mutta Juuse ei vastannutkaan. He silmäsivät vuoteen vieressä olevalle tuolille, johon he olivat laskeneet viimmestuomansa maitotilkan ja survoleipäpalasen. Palasta ei ollut ja astia oli tyhjä. He astuivat sängyn luo ja silloin huomasivat he, ettei Juuse enään olekaan elävitten joukossa. Hänen silmänsä kiiluivat kuin lasinapit syvälle painuneista silmäkuopista.
Päivät menivät tasasta rauhallista menoaan, ja kuitenkin aloin vähitellen päästä vähän ystävällisemmälle kannalle Holtin kanssa. Alussa meidän kanssakäymisemme vaan oli ystävällisiä hyvänpäivän- ja jäähyväis-sanomia toisillemme. Hän ei usein tullut saliin muutoin kuin aterioille ja oli silloinkin kerrassaan harvapuheinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät