Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. lokakuuta 2025
Kuka olisi tätä päätä katsellessaan saattanut kysäistä, oliko se kaunis juonteiltaan, oliko nuoruus puhaltanut pois poskilta ja huulilta, oliko se suu, joka niin lumoavasti hymyillä osasi, säännöllisesti muodostettu? Muoto ei mitenkään merkillinen ollut, mutta miehen kaikki liikkeet olivat vakaat ja jalot. Entä hänen nimensä?
Hän alkoi hymyillä, ja, kääntyen vaeltajan puoleen, hän kysyi tältä: "Tahtoisitteko tämän lapsen ottaa kanssanne?" "Aivan kernaasti", Villon vastasi. "Oi! mikä onni!" Fridolin huudahti, "minä saan siis vihdoinkin hänet taasen nähdä!" Ja vallan maltitonna, kun ei jo lähdetty, hän oli noussut seisoalle, ja hyppeli ilosta. "Kaikki hyvin!" abbati sanoi, "mutta ei nyt sentään niin lähdetä, Fridolin.
Hän rupesi kohta puhumaan perheestänsä ja suhteistansa Jerusalemissa, mutta kun hän siinä lausui kerskaamalla juutalaisten lujasta päätöksestä ennemmin kuolla kuin antautua, ei voinut Rufo muuta kuin hymyillä ajatellessaan Javania ja Josephon omaa käytöstä.
Hän söi sen ja joi vielä pullon viiniä päälle, nauroi Jyrkkä. Tarjosi minullekin. Nyt täytyi Aurankin hymyillä. Johannes jätti heidät siihen istumaan. Kenties viipyi hänen kätensä liian kauan Auran kädessä. Kenties katsoivat he myös liian syvälle silmiin toisiaan. Mutta kun Jyrkkä samalla ehdotteli, että he ainakin illalla vielä tapaisivat, hän lupasi puolittain. Riippuu olosuhteista, sanoi hän.
Jos en olisi tietänyt kuka hän oli, en suinkaan olisi tuntenut, että hän oli sama iloinen, reipas, hyötyisä nuorukainen, joka minua niin surullisesti miellytti wiime kerralla talossa käydessäni. Sairas loi surullisen silmäyksen minuun ja nosti lakastuneet kätensä minua kohti. Hän koetti hymyillä, mutta tuo hymyily oli waan wienon surumielisyyden ja tuskallisuuden täydellinen kuwastin.
Eiköhän teidän majesteettinne salli minun tehdä tätä lahjatyönä". Filon lisää, että nyt oli keisarin vuoro hymyillä, sillä tämä epäili lahjan vilpittömyyttä; hän ei ollut tottunut saamaan palveluksia ilman palkkioita.
Buckingham tahtoi hymyillä vielä viimeisen kerran, vaan kuolema katkaisi hänen ajatuksensa, joka jäi hänen otsallensa viimeiseksi lemmensuudelmaksi. Samassa hetkessä saapui herttuan lääkäri hämmästyneenä paikalle; hän oli jo ehtinyt mennä amiraalilaivalle, ja sieltä saakka oli häntä täytynyt noutaa.
Jonkun aikaa on minulla ollut tuommoisia hermo-väristyksiä, joiden sanotaan olevan kuolemaksi... No, vaan ei ... älä ole mureissasi; minä elän nähdäkseni sinut onnellisena... Minäkin olen onnellinen!" Hän koitti hymyillä. François Villon oli ainoa, joka ei antanut pettää itseänsä. Hän mietti mielessään: "Herttuattarella on kuolema sydämmessään."
Hän koputti varovasti permantoa sateenvarjollaan ikäänkuin koetellakseen sen kestävyyttä. Samalla katsoi hän nauraa hekotellen merkitsevästi rilliensä yli ystäväänsä. Tämänkin täytyi hymyillä hänelle. Käy sinä sisälle vain! hän sanoi. Olipa se todellakin onnistunut mielijohde sinulta pistäytyä kerran minuakin katsomaan. Niin vai, niin vai, hekotteli Jaakko Jaakon-Lauri.
Välistä täytyy minun niiata maahan asti, joka kerran kun tapaan kadulla jonkun herran, joka tervehtii minua, ja sitten täytyy minun katsella hänen silmiinsä ja hymyillä, niin he sanovat. Ja sitten huomaan minä olevani niin tyhmä kaikenlaisissa asioissa, ett'en tiedä mitään enkä voi mistään puhella.
Päivän Sana
Muut Etsivät