Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Mutta vielä kertoella tahdon, Kuinka elämänsä päivät mies Yksinänsä iltoihin tääl vietti. Kalliot hän asui majassans, Peltoons viljeli hän ahkerasti, Hedelmänpä runsaan työnsä kantoi. Köyhän turva, orvon suoja aina Onpi majassans mies äänetön, Harvoin sanat hänen huulil kaikuu, Harvoin hänen huulens myhäilee. Vakaana hän aina käyskeleevi, Kaukaisuutta katsantonsa kiehtoo.
Täss' ennustan nyt haavoillasi, jotka Kuin mykät suut, punaiset huulens' aukoo Ja puhett', ääntä kieleltäni kerjää: Kirous tätä sukukuntaa painaa; Kotoinen raivo, tuimat kansanriidat Tuskauttaa kaikki Italian maat; Niin tavaks tulee hävitys ja veri Ja kauhun näyt niin yleisiks, ett' äiti Hymyilee vaan, kun hänen lapsukaistaan Palaiseks neljäks sodan koura silpoo.
Siinä viipyy uros synkee Maan ja taivaan riemuten, Alas katsantonsa lankee Ja elon aamuns hän muistaa. Muistelee hän muinost aikaa, Lapsuutensa vainioi, Koska laulu kaunis kaikaa Ja tanner kiikkuvi alla. Viimein neito huulens sulkee; Ryövär seisoo aatellen, Päänsä vaivuttaa ja kulkee Taas korven tummahan yöhön. J
Temppeliin astuvi nuorukaisjoukko, Astuvi impiä valkeissa vaatteis Kellojen kaikunas Ja urkujen huokaavas soitos; Ja läntinen myrsky käy. Kuva on korkea alttarin seinäs: Pilvissä väikkyy siel Ihmisen Poika Sankarin katsannol, Mut ihanast hymyvät huulens Ja otsansa kimmeltää.
Päivän Sana
Muut Etsivät