United States or Chile ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun sitten entisen letin sijaan tukkakin oli nyt ensikerran ylös päälaelle solmittava, tuli pukuhuoneeseen lisäksi Georgin äiti, ja he tekivät kaikki kolme parastansa Helenaa laitellessa. Erittäin innoissaan oli Georgin äiti. Hän huudahteli ihastuksesta, laittoi jotakin tukkaan, eteni, keikutteli päätä puolelta toiselle, taas lähestyi, taas eteni, ja taas huudahteli.
Ei auttanut, että ukko Penn varoittaen huusi "hiljaa, hiljaa"; portaita ylös kulkiessaan ja vielä etehiseen ja saliin tullessaankin hän nauroi ja puheli, aivan kuin hankkiakseen ilmaa keuhkoihinsa. "Mitä kummaa tämä muistuttaa?" huudahteli hän kerran toisensa perästä, "tämä muistuttaa jotakin. Mutta mitä ... en voi mennä levolle, ennenkuin olen päässyt selville siitä. Nyt ... nyt sen tiedän!
Heistä hän kumminkin näki pelkonsa ja muistonsa olevan ihan totta; hän puhkesi itkemään ääneen ja huudahteli tuskallisesti. Hoitaja otti lapsen, tahtoen sitä panna hänen viereensä, vaan hän työnsi sen pois. "En minä sitä tahdo nähdä!" huusi hän. "Hänen tähtensähän minä siitä iloitsin nyt toivon, ett'ei se olisi ollenkaan syntynyt." "Katsohan sitä kuitenkin.
Se on telehvooni...! Pojat, siinä on telehvooni! huudahteli silloin Vesa ja liikkumattomina, sanattomina katsoivat pojat ylös pylvään päähän. Vasta pitkän ajan kuluttua uskalsi Otto selittää näkemäänsä: Siinä on semmoinen rautalanka. Se sitte sitä myöten menee, kun pappa soittaa kammista, ja sitte se puhuu, selitti Vesa. Se telehvooniko se puhuu? Se... Mutta se on kaupungissa se joka puhuu.
Olen pyytänyt herra kirkkoherraa tänne, jotta tämä olisi sinulle ikäänkuin rippi, kuuletko. Hievahtamatta paikaltaan Rosalie melkein huudahteli kouristuneisiin käsiinsä. Vihan valtaamana tarttui paroni hänen käsiinsä, tempasi ne rutosti hänen silmiltään ja heitti tytön polvilleen lattialle vuoteen viereen: Puhu nyt sitten...! Vastaa!
"'Vuonani, herrainen aika! Vuonani, Enkeli, miten sinä luet? Pietari, etkö sinä kuule miten tuo lapsi raukka lukee', huudahteli äiti, joka pelkäsi tyttönsä nyt jo tehneen synnin Pyhää Henkeä vastaan; sillä hän oli hieman ahdasmielinen, vaikka muutoin herttainen olento. "'Lue uudestaan', käski isä, vaan silloin olivat leivät jo ihan kypset ja Enkeli sai ajattelemattomuutensa anteeksi tällä kertaa.
Vankihuoneessa? Mitä hän sitten on tehnyt?" huudahteli Katri. Kalle selitti mitä asiasta tiesi ja yhä suurempaan tuskaan nousi siitä Katri. "Herra armahda, Herra armahda! Se on kaikki minun syyni", huudahteli Katri vähän väliin. "Iida parka, Iida parka tietäähän sen kun lykätään maailmaan, kuin jäniksen poika. Ja nyt sitä käytetään käräjillä ja sakotetaan ja rääkätään, voi! voi!