Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025


»Ameriikkaan menee tämä Ihalainen ja minä olen vain muuten kyydissä, mutta jos riehaannun, niin menen mukaan», huusi Jussi oitis taaksensa ja Huttunen alkoi siunaella itsekseen: »Herra isä siunatkoon! Mikä sille nyt Ihalaiselle tuli, kun Ameriikkaan, ja heittiköhän tuo kontunsa ja akkansakin tänneHän huusi vielä miesten jälkeen: »Minnekkäs sinä Ihalainen akkasi heitit

Roponen. Nyt on taistelu alkanut, ystäväni. Huttunen. Mitä oletkaan tehnyt, Roponen? Kipuna. Parasta lie, että vältämme hänen vihansa ajoissa. Huttunen. Nyt on vielä aikaa siihen. Susi. Niin, ehkä se olisi parasta. Roponen. Jos taistelun alussa masennutte, mitenkä voin teihin luottaa, kun tiukempi tulee? Juvakka. Emme me masentuneet ole laisinkaan. Susi. Eihän vielä mitään hätää ole. Huttunen.

Mutta ruokansa ne keittävät itse, itse pesevät lusikkansa ja housunsa, eivätkä missään ole niin uutterat kuin puhdistuksessa." "Saatat sittekin olla oikeassa. Jos Liena vaan ei kohta tule kotiin, täytyy tässä minunkin ruveta pyrkimään tosi vaimon kaltaiseksi. Kolmeen viikkoon en ole saanut ylleni puhdasta paitaa enkä keittoruokaa maistanut." Huttunen kutsui taas perheensä riviin.

Huttunen vastusteli: »Olisipa tässä välttänyt kahvittakin, kun joinkin ihan äskettäin sen Pekka Variksen mökissä.

Tippuu lunta alahisilta taivahilta, ja lumihiuteiden läpi paistaa sappinen kuu. Maantienvarren Jussi Huttunen on pistäytynyt pihalle pirtistään ja käynyt yhdellä tiellään hevoselleen heiniä heittämässä. Hevonen on alkanut niitä purra rouskutella. Mutta yht'äkkiä on se lakannut puremasta ja kuulostanut.

Sinullahan on kaksi poikaa? Huttunen. Niin on! Vouti. Herra on päättänyt ottaa niistä toisen sotamieheksi. Huttunen. Todellako? Voi, voi minun päiviäni! Mitä minä polonen vaan käyn tekemään! Mutta ettekö te voisi poikaani pelastaa? Vouti. Vaikeata se lienee! Huttunen. Minä pyydän, koettakaa! Vouti. Parastani tahdon koettaa. Kyllähän minä tiedän, että sinä olet kelpo ukko. Huttunen.

Onhan kuningas viisaampi kuin kaikki hänen ajutanttinsa yhteensä. Huttunen. Vai niin hän sanoi! Jumala häntä siunatkoon, antakoon hänelle pitkän ijän! Oikein minun tekisi mieleni laulamaan yksi virren värssy. Susi. Jätetään nyt se! Juvakka. Ei sovi viinapullon ääressä jumalista laulaa. Huttunen. Jumalan viljaa se viinakin on. Roponen. Parempi minustakin on jättää se. Kipuna. Niin, niin! Roponen.

Olipa Hyvärisen väki ihmeissään, sillä Kukkosesta tiedettiin, ettei hän osaisikaan valehdella. Vasta pitkään ajateltuaan sanoi isäntä: »Tokko noille lie tapahtunut ronkelia ja lienevätkö nuo menneetkään, vaikka se Ville Huttunen sitä höpisee...» »Eihän sen Villen puheisiin ole luottamistahuomautti emäntäkin.

»Sano lemmolle, jotta minä sen hylkäsin», kehotti Antti Jussia. Jussi täytti pyynnön: »Ei Ihalainen välitä vanhasta akasta; Ameriikassa saa nuoremman. Hei tamma!» »Vie terveisiä Liperiinhuusi vielä Antti. Ville Huttunen oikaisi itsensä suoraksi kuormansa päälle, kiirehti hevostaan ja iloitsi: »No kyllä se nyt Variksen akka kahvit keittää, kun minä vien sille ensimäisenä tämmöiset terveiset

Jos tohdit sanoa sanaakaan, niin varo itseäsi! Kosmin. Eikö kukaan tahdo ilmoittaa? Huttunen. Herra! Minä en ainakaan tiedä, missä hän on piilossa. Kosmin. Vai et tiedä vain! No, ehkä minä tiedän. Sotilaat! Katsokaa tuonne aitan sisään! Roponen. Meidät on petetty. Wasjka. Antakaa avain! Roponen. Tuota noin minulla ei ole Wasjka. Juvakka. Nyt meidät hukka perii! Roponen. Ei saa lannistua! Wasjka.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät