Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025


Tuo viimeinen ajatus oli niin tuskallinen, että hän torjui sen pois kuin pahan vihollisen ikään. Mutta uhalla se yhä koetti tunkeutua hänen mieleensä ja vaikkei hän sitä koskaan loppuun asti ajatellut, sai se kumminkin kyyneleet hänen silmiinsä. Hupsu, mikä olen, hän kiivasteli itselleen, pyyhki kyyneleet ja päätti olla semmoisia kuvittelematta. Ei aikaakaan, hän löysi itsensä taas niissä kiinni.

"Jumalalle kiitos! ett'ei hän minua keksinyt", mutisi nuorukainen, "hän olisi ehkä luullut minun itseänsä vaanivan. Hupsu minä olen, kuin olenkin; luulin hänen mainitsevan nimeäni, vaikka kultaansahan hän vain ajattelee! Parasta on, ett'ei hän enää saa minua nähdä, sillä kuka takaa, että minä vielä voisin hillitä itseni?

Vaikka niinhän majisteri sanookin, ett'ei senvuoksi tarvitse huonompi olla, että puhelee suomea, mutta sano sinä, serkku, kun olet naimisissa, minkätähden minä olen semmoinen hupsu? Sentähden, ett'et ole vielä naimisissa. Kun tulet majisterin rouvaksi, niin osaat paremmin näkyä mitä olet. Me naiset useammiten palvelemme niin paljon kuorta niinkauan kuin sydän löytää pään.

Bogus rouva on kyllä Eva, joka tarjoo minulle omenan, mutta minä olen kuitenkin hupsu Adam, joka sen otan vastaan ja syön mitä varmaan tiedän olevan vahingollista ja olen kovin kohtelias, moittiakseni synneistäni miellyttävää viekotteliatarta.

"Poika hupsu", myrisi hän, "etkö ole vielä tarpeeksi elänyt työhuoneessani, kun et tiedä että yhdestä sivalluksesta meteli voi syntyä että tikari ihmisnahan läpäisee yhtä nopeasti kuin neula säämiskän että minä olen rauhan mies, vaikken suinkaan pelkuri sodassa, ja että siitä vähä huolin kumpaa katuvarren puolta tyttäreni kanssa astun, kunhan saamme astua tietämme häiritsemättä ja rauhassa".

Häämenot täydet siellä toimitamme. TITUS. Hääsaattoon minua ei kutsuttu! Sa milloin, Titus, yksin käydä sait Ja solvattuna näin ja häväistynä? MARCUS. Oi, Titus, katso! Kas, mit' olet tehnyt! Sa kiivaudessa oivan poikas tapoit. TITUS. Ei, hupsu tribuuni, hän mun ei ollut, Et sinä, eikä nuokaan, joista lähti Tää heimoamme häväisevä työ, Epatto veli, epatot myös pojat!

Kuta enemmän hän ajatteli illan tapahtumaa, sitä enemmän hän varmistui siitä, että hän todellakin, kuten konttoristi mainitsi, oli ollut tekemisissä mielipuolen kanssa. Hänen täytyi myöskin myöntää olleensa aika hupsu lähtiessään suinpäin Tukholmasta ja jättäessään häntä siellä odottavan illallisen, juostakseen karanneen mielipuolen perässä kauas maalle tomussa ja pölyssä.

"Kas, silloinpa vasta Dierkhof raukka tulisi hyvin hoidetuksi!" sanoi hän, ja ensi kerran mummon kuoltua näin heikon hymyn hänen huulillansa. "Hupsu tyttö, sinun pitää lähtemään!" Minä nousin seisomaan ja lykkäsin tuolini niin äkkiä taaksepäin, että se kolisten kaatui. "Minäkö? mihin sitten?" kysyin minä. "Kaupunkiin," kuului vakava vastaus.

"Tiedän kyllä, mutta sin'et vaan saa kammoa muuta kuin kerjäämistä. Etkös ole kuullut, että Fridolini hupsu tappoi kirkonmiehen emännältä eilen kaksi hanhea. Hänellä ei nyt ole hanhien paimenta ja minä kehoitan sinua rupeamaan siksi". Sepä oli pian tehty, ja puolenpäivän aikana ajoi Amrei hanhia Selja-aholle, niinkuin laidunta Hungerbrunnin pienellä mäellä sanottiin.

»Herra Maisteri Lauri Holmaalkoi hän kirjeensä. Tyhmää! Teatteria! Valhetta! »Lauri rakas, rakas, hupsu, hullu! Hyvä ystävä, ollaan järkeviä. Niin on parasta kuin nyt on, ja näin on hyvä. Minulla on ollut onnellisia hetkiä nykyään, onnellisimpia mitä koskaan olen elänyt. Mutta jos tulet, niin on onneni mennyt ja sinun onnesi.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät