Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Näki kellertävän kutripään, siniset, sulavat silmät ja nuorekkaat kasvot tuo mahtoi olla se, jota erityisesti oli huomioon otettu. Saara kääntyi, tarkastaakseen häntä lähemmin. Ja toden totta hän ei ollut hullumpi. Siinä saattoi sittenkin kasvaa hänelle vaarallinen kilpailija, hänellä kun oli, mitä Saara ei enää milloinkaan maailmassa takaisin saanut: ensimmäisen nuoruuden hempeyttä.
Kenelle olen minä täällä orjannut ja korjannut; kenelle koonnut ja kenen edestä vaivaa nähnyt: Koulumestarin Annalleko? Tuolleko kirkonhiirelle, jota ei enää liene köyhempää toista koko Männikön kylässä? Minä olisin jo hullua hullumpi, jos sitä sallisin! Ei, ei ja tuhat kertaa ei! Ennen maailmakin hukkuu!
Ja hullumpi vaan on ylemmällä maailmassa, sivistyksen keskuuksissa, Baabel'issa. Pimeyden ruhtinas, tuo suuri lumooja ja silmänkääntäjä, pitää valtikan siellä. Eihän nyt enään eroiteta mikä on minun ja mikä sinun, tilinvajaukset ja väärennykset ovat jo aivan tavalliset.
"No sitähän minä arvelinkin", virkkoi hän, "ja siksi minä töinkin teille nämä". Samassa hän ojensi heille rautakangen ja pari kuokkaa. "Näitä te tarvitsette; ottakaa ne kernaasti, minulla on kyllä useampia omaksi tarpeeksi, kyllä teille sittenkin riittää työtä. Vai olette te asettuneet tähän asumaan! Eipä ollut hullumpi tuuma.
Hän tarkastelee saumoja, nostelee kokasta ja perästä. "Sopii kiittää Villen oppilaansa työtä, niin kiittää itseäänkin samalla," minä sanon. "Se on Villen paras kiitos, kun ei moiti," nauraa Johanna. "Ei ole hullumpi ensi tekeleeksi." "Tekeleeksi! Se pitää sitten jo olla maailman mainio, joka ei ole Villestä hullummaksi."
«Tämäpä on hullua!» ajatteli Petrea, «mutta minä aion olla vielä hullumpi!» Ja samassa hän kaatoi soittoniekkojen päälle heidän edessään olevan pöydän ynnä siinä olevat pullot ja lasit. Siitä soitto vaikeni äkkiä. Soiton lakkaaminen saattoi tanssivatkin ällistyneinä katsahtamaan sinne päin. Petrea käytti hyväksensä tuon silmänräpäyksen, astui joukon keskelle ja huusi majatalonisäntää.
Minä en ole hullumpi kompilatori, Copperfield", lausui Traddles, säilyttäen samaa iloisen luottamuksen muotoa kaikissa, mitä hän sanoi, "mutta minulla ei ole ollenkaan mitään kekseliäisyyttä, ei hituakaan. Minä en luule, että koskaan on löytynyt nuorta miestä, jossa oli vähemmän alkuperäisyyttä kuin minussa".
Ei se niin hullumpi hevonen ollutkaan!... Oli sitä Savelaa taas onnestanut noissa kaupoissa. Mutta eipä vaan sanonut, paljonko oli maksanut ... se vanha kettu!... Sellainen irvihammas koko mies!... Tekisi mieleni ravistaa sitä oikein aika tavalla ... senkin siunattu veijari, savisorkka! sanon vieläkin. Mitenkä Savela sinut noin on vihoittanut?
Siinä oli ajattelemisen aihetta! Tähän saakka hän oli Gunhildia vihannut siksi, ettei hän ollut poika, mutta kun kaikki kävi ympäri, ei kaunis tyttökään hullumpi ollut. "Gunhild", sanoi hän eräänä päivänä, "tiedätkös, kuinka vanha sinä olet?" "Seitsemäntoista olen täyttänyt", vastasi tyttö, onnellisena hymyillen "seitsemäntoista!" "Hm", murisi vanhus, "mitä siitä niin iloitset?
Freedrik ei vastannut mitään. Olihan se tuhmaa, mutta omenatortut ovat niin hirveän hyviä eivätkä maksa enemmän kuin 10 penniä kappale. Niin, eihän se niin paljolta tunnu. Ei, mutta se on hullumpi, että kun vain maistaa sellaista, niin ei tyydy enää yhteen ja kahteen, vaan yhtäkkiä on syönyt neljälläkymmenellä tai viidelläkymmenellä pennillä. No niin, kerran se kyllä saattaa käydä! Mitä vielä!
Päivän Sana
Muut Etsivät