Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Sen pahempi turmeli Herbert koko näytelmän naivisuudellansa: ensin hän hämmästyi nähdessänsä Mérautin, mutta sitten ojensi hän tälle tuttavallisesti kätensä sanoen: »Hyvää päivää, mitäs kuuluu?» »Te tunnette siis ennestänsä hra Mérautin?» kysyi kuningatar häneltä hieman veitikkamaisesti hymyillen.
Ilo pulpahti hänen rinnassaan, pettymys oli kuin pois puhallettu, hänestä tuntui vastatessaan, niinkuin ei hän enää ollenkaan olisi uskonut, mitä sanoi: Kai minä vietän sen täällä Helsingissä, niinkuin ennenkin. No, sehän sopii! huuhdahti hra Lind iloissaan. Minä juuri aioin... Mikä sopi? Mitä hän aikoi?
Sellainen oli se ympäristö, josta hra Mérautin korkea otsa ja kellertävät, luonteenomaiset kasvot saivat sen omituisen alakuloisuuden ja älyn sekaisen ilmeen, mikä on erikoinen muutamille erityisesti pariisilaisille tyypeille.
Urhoollinen, yhtä urhoollinen tosin hänkin oli, hiisi vie!... Mutta ei yhtä toivon tähteä eikä uskoa!... Ja kuitenkin vaaditaan juuri uskoa siltä, joka tahtoo taivaan voittaa tai kruununsa pelastaa, hra herttua!»
*Mortensgård*. Minä panen kaikki, mitä yhteisen kansan tarvitsee tietää. Rebekka; Re ! Hm. Ei, hra pastori, täällä hän ei ole. *Rebekka*. Rosmer! Mitä! Olitko minun makuuhuoneessani! Mitä siellä olet tehnyt? Minä olen kuunnellut. *Rosmer*. Ei mutta, Rebekka, kuinka voit niin tehdä? *Rebekka*. Voin minä, voin. Hän sanoi sen niin ilkeästi, sen minun aamupuvustani .
»Puhelit myrkyistä ja juutalaistytöistä.» »Sepä se! En muista niistä mitään. Mutta vähää ennen kuin heräsin, olin varastanut meidän omasta museostamme muinaisheprealaisen kotijumalan kuvan ja piilottanut sen erään mustasilmäisen Rachelin satulalaukkuun.» Hiukan myöhemmin hra Nierot tuli huoneeseen ja kyseli käsikirjoitusta. En ikävä kyllä ollut päässyt vielä alkuunkaan!
»Tuota noin mikä olikaan se nimi, jonka kerran mainitsitte olleen piirrettynä Mooseksen rintakilpeen?» Hän otti paperiliuskaleen pöydältä ja siirsi sen likemmäksi minua. Vai siinä pitkän puheen lyhyt lopputulos? Katsoin hra Nierotiin tiukasti: »Mooseksen rintakilpi on apokryfinen, enkä ole koskaan puhunut teille siitä!
Kun hän ei sitä saanut, löi hän minua kepillä käsivarteen, jota iskua minä sain pitää hyvänä isännän tähden. Sitten kävin minä Turussa, ostamassa paperia ja lakkaa maisteri Paulin'ille; niin ainakin kerroin siellä, eikä se pelkkää valhetta ollutkaan, koska sille paperille kirjoitin hänelle kirjeen hra Grabben nimessä.
KEKKONEN. Mitä ? POLIISI. Näin paljon on kumminkin tullut ilmi: Te tulitte toissa yönä k:lo 1/2 2 Hotel Nationaliin omalla hevosella ilmoituksenne mukaan, ja erään naisen seurassa. Tilasitte kaksi huonetta, kirjoititte päiväkirjaan Hra Miltopeus rouvineen Kajaanista. KEKKONEN. No, nyt tuo POLIISI. Seuraavana aamuna muutitte pois, tuntematonta minne. Onko se oikein! KEKKONEN. Niin, kyllähän
»Leopold, kai te mielellänne tekisitte kävelyretken kauniissa metsässä?...» Kyllä, Leopold olisi hyvin mielissänsä sellaisesta. Hän tahtoo, että joku saattaisi hänet sinne, missä se kansanjuhla oli ... jossa hän oli ollut äidin ja hra Elyséen kanssa.
Päivän Sana
Muut Etsivät