Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
TIMON. Ne konnat salvanneet on hengen multa. Vai velkojia! Perkeleitä! FLAVIUS. Oi. rakas herra, TIMON. Mitä, jos sen teen? FLAVIUS. Hyvä herra, TIMON. Teen sen. Hovimestari! FLAVIUS. Täss' olen, herra. TIMON. Niinkö joutuisa? Taas kaikki ystäväni tänne kutsu, Lucius, Lucullus ja Sempronius: kaikki; Ne konnat minä vielä kerran ruokin.
Hovimestari Åberg, keittiömestari Björck, hovileipuri Kammecker, hoviviinuri Laurent ja pääkokit Severin ja Arelius palvelijoineen olivat saapuneet jo aamupäivällä kuninkaan keittokalujen kanssa ja herättivät tärkeäntähdellisillä hankkeillaan koko kaupungin huomion.
Kunnon isännöitsijä tunsi veren yhtä äkisti hyökkäävän pois poskiltaan kuin se vast'ikään oli niihin töytännyt, ja hämmästyksestä kalpeana änkytti hän: Se ei voi olla aikomuksenne, herra Niilo! Hovimestari katseli häntä ylenkatseellisesti ja viittasi sitten kädellään, että rikollinen oli viipymättä kiinni otettava. Kaikkia läsnäolevia pudistutti.
Kun hovimestari mielestään oli tarpeeksi kuunnellut, katkaisi hän jyrkästi saksalaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten kauniit puheet kysymällä lyhyesti, tahdottiinko häntä totella vai ei. Sille, joka ei likemmin tuntenut hovimestaria, tämä kysymys tuli aivan äkkiarvaamatta, juuri silloin kun jo luultiin hänen taipuneen leppeämpään menettelyyn. Mestari Pietari oli yksi niitä.
Heinäkuun lopulla hän päätti kuitenkin viettää heinäntekoa oikein loistavilla pidoilla ja kutsutti hovimestarin luoksensa. Hyvä Janssen, sanoi hän, luonnonvoimat ovat liittoutuneet minua vastaan; teillä sitävastoin on aina hyvä ilma-onni; määrätkää jokin ensi viikon päivä, jona saan kutsua ystäväni niittäjäisille. Ensi maanantaina esimerkiksi? Hovimestari oli heti valmis.
Kysyn, kuka täällä käskee? uudisti hovimestari miltei pilkallisesti. Kuka sinä olet, mies? On kuin olisin sinut ennen nähnyt. Arvatenkin, ja useammin kuin yhden kerran, vastasi Pietari närkästyneesti, punastuen aina korvalehtiään myöten. Siihen aikaan kun ruokkosin kreivin mustaa tammaa, ei Niilo Janssen ollut vielä liian hyvä sen häntää typistämään.
Näytte unhottavan velvollisuutenne hänen armoansa kohtaan. Hovimestari epäili ensin, mutta totteli sitten. Laskiessaan jakkaran kreivittären jalkain juureen asennossa niin toisenlaisessa kuin äsken, koetti hän saada selkoa, oliko tämä aseman muutos tapahtunut kreivittären tietäen vaiko tietämättä.
Harvoin näkee omantunnonmukaisempaa ravintoloitsijaa kuin setä Pung oli sinä iltana; mutta harvoin myöskään anteliaampaa vierasta kuin »herra hovimestari» tässä tilaisuudessa. Veli Stark! Veli Stark! huusivat hänen juomatoverinsa, jotka olivat istuutuneet erään pyöreän pöydän ympärille, tulepa ottamaan vielä pieni naukku!... Pieni naukku, veli hyvä!
Siinä kaikki, vastasi hovimestari hammasta purren. Kaipaan kuitenkin erästä myöhempää velkakirjaa, jonka pitäisi olla yhteydessä eilisten pitojen kanssa. Antakaa se tänne. Ei minulla ole semmoista, herra kreivi. Tosiaankin? Antakaa kumminkin tänne se sormus, jota aiotte kantaa sydämellänne. Te voitte, jos niin tahdotte, saada toisen kamarineitsyeltä.
Viimeinen henki, jota näiden valmistusten kestäessä häirittiin, oli paitsi lääkäriä itseänsä, sir Kenneth, jota jonkunlainen majordomo eli hovimestari noin kolmen aikana aamulla pyysi nousemaan ylös. Hän totteli mitään vastaamatta, ja seurasi häntä ulos kuutamaan, jossa useimmat kameelit jo seisoivat lastattuina ja yksi vain vielä oli polvillaan odottaen kuormansa täyttämistä.
Päivän Sana
Muut Etsivät