United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei minua muu huoleta kuin niiden poikain kohtalo ja enimmän Jahvin, se kun niin paljon piti siitä Miinastaan ja täytyi vaan erota. Se oli kyllä ikävätä ja pysyy ikävänä hyvän aikaa, sanoi Pekka. Vaan pitäisi minun siltä Hemmolta vielä kerran käydä kysymässä, onko hän koskaan veisannut, että "Ah paljon puuttuu mult'". Eikös sinulta puutu? kysyi Hintti. Tiedänpä minä sen itsekin.
Sinun elämäsi kun on muutenkin uudistunut, niin jos se on parempi uudistaa joka laatuun, sanoi Hintti yhä katsellen käsiinsä. Elä hyvä Hintti halveksi minua tuolla lailla, pyyti Matti. Kyllähän minä sen ansaitseisin, mutta kuitenkin ... minä tulen lähemmäksi istumaan ... anna minulle kätesi sen puheen päälle, että ensi pyhäksi laitetaan kuuliaiset...
Vai lienenkö mä liian halpa sun rinnallasi kävelemään. Iltaseurain pito olisi muuten luonnistanut hyvin hyvästi, mutta kun Hintti sai Pekalta tietää Matin terveiset niin häneltä iloisuus katosi. Sen lisäksi Hermanni aina kiusalla muistutti, että entäs se velka. Muut siinä vähän leikkivät, mutta Hintti erosi yksinäisyyteen ja siellä, itkun sivutyönä, päätti huomen-iltana lähteä kotiinsa.
En ole ollut siitä harmissani ... sanopa Pekka, olinko? Et ollut. Aivan iloisella mielellä me aioimme lähteä. Nyt sen kuulit ... ja jos me ennätimme mennä, niin silloin sinä olisit jäänyt Hemmolle. Johan tämä Hintti sitä sievisteli, kun verkahousut laittoi, nauroi Pekka. Elä sinä Pekka hupise ... minä hänen housuistaan viisi olen välittänyt.
Vaikkapa ... mutta yhtähyvin... Mutta jos Hintti sen 'kallokkaan' tuumiin vähänkään suostuu, niin sitten on perhana, etten minä yhtä tyttöä saa pois mielestäni. Uhkaavasti Matti lausui viimeisiä sanoja, mutta lisäsi kuitenkin: En minä sentään vielä osaa uskoa.
En minä muille ... ja ajattelehan oikein, niin, niin suostut sinä minun tuumiini ... tuota, kirjat annan sellaiset, että puolet talosta on sinun, jos minä ennen kuolen. Jos nyt isäntä menisi pois, sanoi taas Hintti. Ja kun ette osaa niitä kenkiä muuanne panna, niin heittäkää tuohon aitan orrelle.
Marjasilla pannaan itsekullekin jonkun marjan nimi. Hohoi! huutaa joku. Mitä hohoilet? kysyy toinen. Olisin rakas, lisää edellinen. Kellekä? Mansikalle. Mansikka siirtyy sinne, missä kaivataan, ja toiset jatkavat hohoilemista. Matti istui vähän erillään muista ja sattui olemaan rakas mesikalle, joka oli Hintti. He kun pääsivät yhteen, niin eivät eronneetkaan, vaikka joku olisi hohoillutkin.