Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. toukokuuta 2025
Näät kansaa keskeltä tien leimuavan nyt saapui, kasvot kohti entisiä, ja tuota olin katsomaan ma kärkäs. Taholta kummaltakin näin ma varjoin päin käyvän toisiaan ja suutelevan äkisti, tyytyen näin lyhyeen juhlaan. Noin kuonojansa, käyden parvin ruskein, myös muurahaiset vastatusten hieroo, kysellen ehkä vointiaan ja tietään.
Sanoihan tohtori Richard, ett'ei Jumalaa löydy laisinkaan, eikä perkelettäkään. Mutta jos tohtori on väärässä? Siellä se nyt nauraa paraillaan, hieroo kynsiään. Hm! Sisältä kuuluu surullista laulua. Olisiko äitini suotta ollut niin varma siitä, että Jumala löytyy? Silloin ei minua hyvät päivät odota. Laulu muuttuu nauruksi. Niin! Se on oikein! Tässä ruvetkoon suremaan.
No sittenpä siinä ei ole muuta, kun jotta mestari vaan pysyy siinä entisessä sanassaan, niin pitää räväytetään ne häät. Mestari Luukas on kyllä sanassa pysyvä ja sanaan kiintynyt mies, mutta sinun myllysi horjuu... O-hoh! Mylly horjuu, sillä kun Myrkky hieroo kauppaa Hirmun kanssa, niin silloin horjuu mylly. Mutta entäs Hirmun emäntä!
Traddles esittelee häntä meille suurella ylpeydellä ja hieroo käsiänsä kymmenen minutia kellon mukaan, ja jok'ikinen hius hänen päässään seisoo varpaillansa, kun minä jossakin nurkassa toivotan onnea hänelle hänen vaaliinsa. Minä olen noutanut Agnesin Canterbury'n postivaunuista, ja hänen iloiset ja ihanat kasvonsa ovat uudestaan meidän joukossamme.
Siinä tunnen taas Suomen kansan. Se on, niinkuin pitääkin olla, aivan niinkuin Arwidssoninkin aikana. Kun toiset taistelee, niin toiset jo rauhaa hieroo. Kuinka voisikaan olla mitään yhteistunnetta, mitään solidaarisuutta, vaikka asia olisi kuinkakin yhteinen! Siitä tuli hauska ilta, ei ollut juomaa niin paljon, että ukko olisi päihtynyt, tuli vain hyvälle tuulelle.
Jos te nyt välttämättä tahdotte niin Hieroo ujosti lettiänsä. Mitä? Sano vaan. Niin voisittehan te Anna tulla! Huomenna on äitini syntymäpäivä. Tahtoisitko ostaa hänelle jotakin. Sehän on kaunista! No, mitä tahdot sinä Mustan silkkiliinanko tahi No, vaikka. Mutta minua hävettää. Minähän sinulle sitä tarjoan. Siis mustan silkkiliinan. No, mitä se maksaa. Riittääkö kaksi kymmentä markkaa? Riittää.
Hän tulee aseetonna, peistä kantaa vain sitä, jolla soti Judas; iskee sen niin, Firenzen että halkee rinta. Siit' ei hän maata saa, vaan häpeätä, rikosta vain, sen raskahampaa hälle, min keveämp' on aatoksensa tuosta. Tulevan toisen nään ma, laiva-vangin, mi tyttärensä myö ja kauppaa hieroo kuin merirosvot kauppaa orjatarten.
Eipä hekään keskenäänkään tunteneet halua puhelemaan, istua kyhnöttivät vaan ja urkkivilla katseillaan seurailivat äidin pienimpiäkin liikkeitä ja ajattelivat: lieneekö äiti kipeä, kun niin kovasti lykkii ja hieroo jalkojaan. Manti se aikoi kysyä, että pakottaako äidin jalkoja, vaan kielen päälle kuitenkin suli se kysymys ja katseillaan vaan koetti saada tietoja äidin mielestä ja terveydestäkin.
Paitse iloa, joka minulla on kauniin, minua hyväilevän vaimon omistamisesta ja joka minua hieroo väsyksissä ollessani, paitsi tätä iloa, sanon minä, on minulla toinenkin syy, jonka tähden minun pitää ruveta avioliittoon. Jos muka kuolisin tämmöisenä naimattomana kuin nyt olen, sammuisi Sganarellein suku kokonansa maailmasta.
Mikä on missäkin touhussa ja toimessa: nikkari häärää höyläpenkkinsä ääressä; pesijätär hieroo vaatteita, aina toisinaan tyhjentäen likaveden kadulle ilman pitemmittä mutkitta; vihanneskauppias kiljuu kimakalla äänellä tavaroitaan kaupaksi; maidonmyyjä kuljettaa muhkeata lehmäänsä katua pitkin, aina vähän väliin pysähtyen sitä lypsämään sen mukaan kuin ostajia sattuu; suuret vuohilaumat liikkuvat siinä samaa tarkoitusta varten kuin lehmäkin; ja kymmenittäin kohtaa miltei joka askeleella pieniä mustasilmäisiä lapsukaisia, jotka mikä milläkin tempulla koettavat huomiota herättää ja siten almuja saada ohikulkijoilta.
Päivän Sana
Muut Etsivät