United States or Yemen ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta kun hän oli kotona, oli ne päivät erittäin herttaisia, sillä isä tuolloin omisti kaiken huomionsa ja rakkautensa ainoalle lapselleen. Toisinaan häntä vaivasi kova synkkämielisyys, mutta kun Irene astui hänen luokseen ja pyyhki hänen otsaansa, silloin tuli isä taas hyvälle tuulelle ja huolet haihtuivat.
Kuningas ja kuningatar olivat olleet herttaisia häntä kohtaan tanssipidoissa. Tosin kardinaali oli ollut erinomaisen ilkeä. Kello yhden aikaan aamua oli hän lähtenyt pois, ollen muka pahoin voipa. Mutta Heidän Majesteettinsa olivat tulleet Louvreen vasta kello kuuden aikaan.
Sä muistat: oli eräs noita meidän pohjoisen Huhtikuun herttaisia iltoja, jolloin ilma itseänsä jähdyttää virvoitukseksi päivän sulatus-toimen helteestä. Ojat, jotka päivällä lumen alla sulina juoksivat, olivat jo porinaansa hillinneet, ja kevät-ourut, jotka päivän paisteessa jos kuinkin kovalla kiireellä laskivat joen rinneranteita, olivat jäätyneinä tauonneet lirisemästä.
Ja samalla tavalla voisi mainita niin lukemattomia muita. Ken oli ennestään tuttu, meni sentähden, ken ei ollut, meni neuvoja ja opastusta saamaan, tai vain siksi, että vieraalla pohjalla ollessa oli niin hauskaa tavata herttaisia, sivistyneitä, ystävällisiä ihmisiä ja kodin, joka oli niin sopusuhtainen ja kaunis. Dresdenissä oleskeleminen ja Ingmanien luona käyminen, ne kuuluivat ihan yhteen.
Hän vain kuvaili Iirille elämää lukkarilla kaikkein hauskimmaksi, sanoen: »Tämä pieni koti on kovin herttainen, kun sinä olet täällä, mutta sinua välttämättömästi tarvitaan, en minä muuten täällä viihtyisi.» »Kuinka niin sanot? Ovathan setä ja täti kovin herttaisia ihmisiä; miksi et heidän kanssaan viihtyisi?»
Ruusut ovat herttaisia, kuin he, toisten kanssa kasvaessansa, seisovat vapaina luonnossa tai taidon hoitamina; mutta meitä varjelkoon laupias isä ruusunkryyni-vellillä elämästä.
Kuunteli siellä lintujen laulua, katseli pilvien kulkua, ei ajatellut paljon mitään, nautti vaan, nautti, oli onnellinen ja rakasti. Nautti elämästä, rakasti luontoa; eikä luontoa ainoastaan, ihmisiä myös ja eläimiä ja Jumalaa ja koko maailmaa. Puut, pensaat, ruohot, kukkaset, ne olivat ystäviä kaikki, herttaisia, suloisia ystäviä.
"'Kyllä, minä näen taivaan tähtiä täynnä nyt näen minä taivaan herttaisia esineitä täynnä nyt köyhän naisen rukoilevan, ei, nyt tulee tuolla kaunis poika kuni sinä, hänen luoksensa'. "'Mitä vielä? kysyi poika. "'No, nyt hän muuttui lapseksi sitä en minä ymmärrä'. "'Niin, se on hänen rukouksensa vuoksi', sanoi poika. "'Nyt leijailee hän ylöspäin.
Ihan samaa arvelivat Betty ja Hanna. Ruvettiin heti panemaan tavaroita kokoon ja talonväelle ilmoitettiin, että aikomus oli lähteä jo huomispäivänä pois. Tuvan puolella olivat kaikki siitä niin pahoillaan, että tyttöjä oikein liikutti. Anna Sohvi miltei itkenyt. Olivat tottuneet heihin, tulisi kovin ikävä. Niin herttaisia ja rakkaita he olivat kaikki kolme ja niin ihmeen hyväluontoisia.
Toivoin tulleesi rauhaa, rakkautta tuomaan, luulin hyvänä vieraana viipyväsi, herttaisia haastelevasi, uusia opettavasi olisi katsottu, olisi kuunneltu, olisi otettu, mikä oikeaksi nähtiin. Laaja on taivahan laki, kaikki hyvät haltijat orttensa alle mahtuisi jätä pystyhyn pyhä puumme! OLAI Pois naiset! Ontosti kumahtaa! Iskekää miehet! RAJALAINEN Pidä keihästäni!