Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Minä hiljaa hivelen hänen kättänsä, pyyhin hänen hikistä otsaansa, kuiskaan hänelle lempeitä sanoja, kostutan hänen kuivia huuliaan viinillä ja laitan hänen päänalustansa mukavaksi. Hän rauhoittuu ja nukkuu. Ja kun hän herää, tuntee hän minut, heltyy ja Siihen asti olin ehtinyt, kun älysin heidät tulevaksi ylhäällä mäellä. He nauroivat ja puhelivat vilkkaasti. Tien vieressä oli hirsiä kasassa.
Ja tuo, mi alempana muit' on tuolla, mut ylös katsoo, on markiisi Wilhelm, min sota vastaan Alessandriata sai suruun Monferraton, Canavesen. Kahdeksas laulu Jo oli hetki, jolloin kaiho herää ja sydän heltyy merimiehen, koska on ollut päivä armaan hyvästelyn, ja jolloin uuden pyhiinvaeltajan sulavi mieli kaukokellon soiden, mi murehtivi päivää kuolevata.
Tullaan vielä ihmettelemäänkin uhrautuvaisuuttani. Vaikeaa, ehkä mahdotontakin on saada mon cher papa niin ratkaisevaan tekoon. Minä tunnen hänet; ei tarvita muuta, kuin että Vera vetistelee tai Paul deklamoi, niin hän jo heltyy. Sentähden on parasta, että minä astun ratkaisevan askelen. Hän on nostava melun, se on selvä asia, mutta hän on mukautuva siihen, mitä ei enää voida muuttaa.
Tekö täällä, kovaa kokenut vaimo? INGA. Ei se ole kovaa kokenut, jolla on niin jalo poika. DAGFINN BONDE. Nyt hänen kova sydämmensä heltyy. INGA. Ei kuninkaalle sanaakaan minusta. Oi, nähdä minun täytyy hänet kuitenkin; kuulkaa, tuleeko hän tänne? DAGFINN BONDE. Tulee kohta. INGA. Ja nyt on pimeä ehtoo. Kuninkaan tietä varmaankin tulisoitoilla valaistaan? DAGFINN BONDE. Niin kyllä.
PRINSSI HENRIK. Mun heltyy mieleni; se kiittää tahtois, Mut sit' ei muuten voi kuin kyynelin. BASTARDI. Suruista aika vieköön pakko-osan, Kosk' on jo etumaksuun tuskaa saanut. Ei valloittajan korskan jalan alle Taipunut vielä maamme, eikä taivu, Jos ei se itseens' ensin haavaa iske. Kotona taaskin Englannin on prinssit. Nyt mailman kolme kulmaa varustelkoon, Ne kuritamme!
CLARENCE. Pyhyyden tunnettako sielussasi, Kun taivaan kanssa sopimaan mua neuvot, Ja oman sielusi niin sokaat, että Soditat taivasta ja minut murhaat? Oi! muistakaa: sen vihat vielä saatte, Ken tähän teidät saattoi. MURHAAJA. Mitä tehdä? CLARENCE. Pelastaa sielunne ja heltyä. MURHAAJA. Heltyä! Pelkuri ja nainen heltyy. CLARENCE. Peto ja perkele, ne eivät helly.
Eihän se kummaa olekaan, jos ihmissydän heltyy tuona painavana hetkenä, jolloin niin tärkeä matka on aloitettava, jolloin ihminen lähtee töistänsä palkkaa saamaan ja nauttimaan, ja jolloin hän lähtee sille tielle, jolle kaikki viimein lähtevät ja jolta ei yksikään vielä ole koskaan palannut.
Onkohan ihanampaa puhekieltä täällä alhaalla jos ehkä eroitetaan kahden rakastavaisen sulokuiskeet kuin tuoretten lehtien havina kauniissa metsässä? Totta tosiaan, lystikkäimmän ja reippaimman veitikankin sydän heltyy ja hän pysähtyy edelleen astumasta, kun herttaisena kevätpäivänä nuoret, heleät puut, ihastuksesta väristen, puhelevat keskenänsä, kun kaikki ylt'ympärillä hymyilee ja kuiskii.
Tätä rajatonta äidin rakkautta lapsellensa vastaa myös, kumminkin johonkin määrään, lapsen rakkaus äitiinsä. Kullervonkin, tuon paatuneen ihmisvihaajan sydän aina heltyy, niin pian kun hänen äidistänsä tulee puhe. Lemminkäinenkin, tuo kevytmielinen liehuja, on aina uskollinen rakkaudessaan äitiänsä kohtaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät