Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. toukokuuta 2025
Kovin outoa muuten on, ettei Hekábē tässä ollenkaan muista niitä lukuisia uljaita poikiaan, jotka Akhilléus on kaatanut taistotantereella ennen Hektoria, vaan puhuu ainoastaan niistä, jotka ovat joutuneet sotavangeiksi.
Astui silloin luo Hekabe muremustana mieli, oikeahan kätehens' oli vienoa viiniä maljan ottanut kultaisen, jott' uhrata lähtijät saisi.
Hällepä vastasi näin jalo Hektor heiluvaharja: "Deifobos, sinä ain' olit veljist' armahin mulle, joita on vaalinut helmassaan Hekabe Priamolle; kahtapa kalliimp' oot sydämelleni nyt sinä vielä, kun minut nähtyäs uskalsit mun tähteni tänne muurien suojast' astua, muut kun jäi sisäpuolle."
Vaan nyt näin Hekabe valitukseen puhkesi vaisuun: "Hektor, lapseni, mun sydämelleni rakkahin, kallein! Armas tott' olit ain' eläessäsi taivahisille, siks sua vaalivat myös, vaikk' ehti jo kuoleman arpa.
Akhilleus sitoo sen rattaidensa taakse ja laahaa sitä voittolaulun raikuessa leiriä kohti. Hekabe ja Priamos antautuvat kiihkeän surun valtaan, ja Priamosta voidaan vaivoin estää syöksymästä ulos rukoilemaan verenhimoista vihollista luovuttamaan jalon sankarin ruumiin.
Tämän nähdessään Priamos ja Hekabe rukoilemalla rukoilevat portin edustalla seisovaa Hektoria vetäytymään muurien turviin. Hektor epäröi ensin, mutta kunniantunto voittaa, ja hän jää odottamaan vihollista. Mutta kun Akhilleus pelottavana lähestyy, lannistuu hänen mielensä ja hän lähtee pakoon. Akhilleus seuraa häntä kintereillä. Kolme kertaa he kiitävät kaupungin ympäri.
Päivän Sana
Muut Etsivät