United States or Costa Rica ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta sen minä sanon ... minä tiedän, tai en minä tiedä, mutta minä luulen, että ne herrat norjalaiset ja muut Strindbergit, että ne polttavat yhtä kaikki ja yhtä paljon kuin me täällä Suomessa ... heh! heh! Maisteri oli ihan tosissaan, ja hänen suunsa oli vääntynyt happamen katkeraan hymyyn.
»Vapaa kyyti ja vapaa hoito minun seurassani ja palkkio lisäksi heh he » hän nauroi; hän oli hiukan käheä kuin olisi kaulan lihavuus häntä vaivannut; »se ei ole pahinta, mitä voi tapahtua miehelle, joka hm hm» taas hän iski silmää veitikkamaisesti Letalle »saattaa saada sellaisia asiatuttavia, jotka eivät maksa... Ette te elä pelkästä ilmasta, e ei».
Ja kun ei Johannes heti keksinyt tuohon mitään sanottavaa, hän lisäsi: Minä pidän teistä. Teidän olennossanne oli jo silloin, kun te kuljitte tuolla yksin ajatuksissanne jotakin, joka miellytti minua. Hauskaa kuulla, sanoi Johannes. Niin. Mutta ettehän te silti voi vaatia, heh, heh, heh, että minä lankeaisin teidän kaulaanne ja tekisin teille rakkaudentunnustuksen!
No, sellaisen palveluksen minäkin sille miehelle teen!... vaikk'en muuten hänen renkinään mieli olla. Heh, heh... Tapani! hyvää päivää! Minnekä sinulle niin kiire tuli?... odotahan toki! Isäntiä tässä vaan pitäisi palvella... Alan jo melkein unohtaa naamataulusikin, kun sinut niin harvoin näkee siltä taholta.
Ropotti tolkutti vastaan, mutta Iivana kinasi: Valehtelet!... Jumalauta valehtelet että Ropotti! Kuin valehtelen?... Häh? Puhutaan sinulle, että Pipotti ja... Merkitsee että sinä et ole Ropotti, vaan Pipotti... Kuuletko? Heh?
Te olette kirjoittanut. Se olisi varsin hupaista, jos aikoisitte saada minut sitä myöntämään. Minäkö! en ensinkään; mutta teidän sormenne, joka vielä on läkillä tahrattuna! Heh! viekas signora! Kirottu mies! Nainen luulee kyllä olevansa turvassa sentähden, että hän on yksin. ROSINA. Ah! epäilemättä... Sepä soma todistus!... Tauotkaahan jo, herra, te vääntelette minun käsivarttani.
Nyt hän riisuu saketteja daamiensa yltä, kumarrellen ja heiluttaen helmojaan ja nauraen: »Hah, heh, hih!» Nyt ryntäävät naiset kilvalla leveään maalaiskeinutuoliin. Nyt kiikkuu, rynkyttää, Don Juan siinä daamiensa päällä. Nyt hän vie daaminsa katselemaan ystävä Muttisen huoneistoa, »loaakkia», sanoo hän vitsillä.
Tervennähän tuota on saanut Luojan avulla olla ... vanhuushan se kuitenkin vain väliin tahtoo... Eihän Mattia toki vielä vanhuus ... riski mies, kun kantaa vielä selässään puolen tynnörin säkin. Mistä se rovasti on sen kuullut? Näinhän minä tuon omilla silmilläni, kun kantoi selässään, niinkuin ei mitään Niinkuin ei mitään? Heh! heh! heh! vai näki rovasti sen ?
Siinä se ojenteli kaulaansa ... pitemmäksi, pitemmäksi ... kävi itse yhä matalammaksi ja kavahti uunille. Päre suhahti taas pihdissään pihisemään, karsta ritisi, ja pehmoinen kehruu alkoi kuulua uunin päältä. Saunassa eivät Matti ja Liisa paljon mitään puhuneet. Matti oli jo lauteilla, kun Liisa tuli. Liisa hautoi vastan ja ojensi sen Matille. Heh, tuoss' on vasta! sanoi hän.
"Mikä ikävä minulla olisi?" vastasi Mari luoden silmänsä maahan. "Eikö sinulla ole ketään, jota ikävöitsisit, sukulaista " Mari antoi kieltävän vastauksen. " tahi sulhasta?" kysyi Pietari katsoen terävästi tyttöön. Mari punastui. "Kas niin, sinulla on sulhanen!" "Eipä olekaan! Kuka minusta huolisi." "Kukako sinusta huolisi. Heh!