United States or Kiribati ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin, äitiseni, täällä olen ja parhaaseen aikaan tulin, mistä kiitän teidän kertomustanne eräästä kilpailijasta! huudahti Kaarle Viktor Bertelsköld iloisesti astuen huoneeseen. Vasta silloin, kun Norjan tunturit kohottivat korkeat muurinsa meidän välillemme, ja minä seisoin siellä isäni tuntemattomalla, lumisella haudalla vasta silloin selveni minulle, ettei elämä ole minulle minkään arvoinen ilman Esterin rakkautta. Valtiopäivämies Larsson! Minä anon nöyrästi ja kunnioittaen tytärtänne omakseni.
Usko sai heidän luomaan silmänsä siihen jumalalliseen lohdutukseen, jota he olivat sydämessään pitäneet, ja omansa kadottaneet saattivat seisoa haudalla ja yhdistyä kristittyjen lauluun lauluun, jossa ilmaantui rakkaus, voimakkaampi kuin kuolema, usko, joka voitti surun ja toivo ijankaikkisuutta täynnä.
Silloin oli Anströmi haudalla kuullut orpojen valitusta, ja isänsä hautauspäivänä söivät veljekset ensikerran armo-pöydällä. Kauppamies oli ollut heille isä, isän rakkaudella heitä kasvattanut, äitin rakkaudella oli samasta hetkestä vaimonsa heitä kohdellut, sisaren helleydellä oli Hanna kauppamiehen ainoa tytär heidän kanssa lapsuudesta leikkiä laskenut. Nyt oli ajat muuttuneet.
Matka kävi joutuisasti eikä ollut nyt tällä tiellä janosta pelkoa, sillä nyt olivat syys-sateet alkaneet, ja jokapaikassa nähtiin lampia sekä kirkkaita puroja. Viikon päivät kuljettua saavuttiin Medinaan, jossa rukoeltiin profeetan haudalla. Moskeaa, missä tämä hauta on, kehuu Wallin isoimmaksi ja kauniimmaksi, mitä missään oli nähnyt; koko permanto on koreilla matoilla peitetty.
Kuki ei kukat haudalla, ei heimo itke, paru. Tuo oli turma neitosen. Näin päättyi Perman taru. LAULUJA SATUN
Ystävämme pyynnöstä oli vaimoni lukenut tuon paikan kahdesti, mutta lu'un kestäessä oli hän hiljaa nukahtanut viimeiseen uneen. Tuossa hän makasi ihanana kuolemassa, vieno hymy huulilla ikääskuin tervehtisi hän nyt rakkahimpaansa haudan tuolla puolen Beterin muovilla. Seuraavana suvena seisoi kaupungin hautausmaalla puu-risti ja kesytöin ruusupensas eräällä haudalla.
Kyllä minä rakastin, kyllä minä rakastin, toisti hän moneen kertaan. Muuta hän ei puhunut koko iltana. Rouva Hagert teki kohta senjälkeen lähtöä. Hän oli kovin väsynyt. Kotiin tultuaan ei hän jaksanut kuunnella edes kertomuksia pikku Viljosta, jonka luona Kaisa oli ollut toisten käydessä haudalla. Hän meni omaan huoneeseensa, pani lepäämään ja lepäsi pitkään.
Pohjolan jalopeura oli vanhalla iällään muuttunut satapäiseksi lohikäärmeeksi, ja kaikki nämä päät purivat ja repivät toisiansa. Mitä varten kaikki tämä? Oliko vapaus niin suuri onnettomuus, että paremmat päivät voivat koittaa ainoastaan sen haudalla?
"Rooman hyvät porvarit pelkäävät tavattomasti kolmatta piiritystä. He ovat pyytäneet, ettemme ryhtyisi mihinkään, mikä saattaisi uuden taistelun heidän kaupunkiinsa. Hadrianuksen haudalla olevat gootit kuolevat pian nälkään, kirjoittavat he.
Kuinka syvästi tämä vaikutti poikaan, voimme päättää hänen runostaan »Haudalla», jonka hän nähtävästi myöhemmin samana syksynä on kirjoittanut.