United States or Slovenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Minä en siitä pidä, mutta maku on erilainen, ja enkelit ovat aivan ihastuneet siihen." Hän kävi istumaan sängyn reunalle. "Nyt pystytämme lipun päänalusen viereen, ja sitten leikittelemme ja pidämme oikein hauskaa; mutta sitä emme voi tehdä ennen kuin mamma ottaa minulta hattuni. Mitä siinä on, on teille," lisäsi hän hiljemmin. "Ovatko kaikki nämä rahat minulle?" "Ovat."
Niin, sekä vaimoni että minä... Mutta mitä se sinulle kuuluu?... Pidä sinä vaan huoli askareistasi! Mutta minunhan pitää ottaa hattuni! 8 kohtaus. Maiju. Oivallista! Herrasväki menee ulos ja minä menen sulhaseni kanssa Korkeasaareen tanssimaan. Minun pitää heti antaa tieto hänelle. Ah, tuolla onkin paperia ja mustetta! Kas vain! Kas noin! Kyllä illalla tulee olemaan hauskaa Korkeasaaressa.
Dora oli kuitenkin aamiaispöydässä teetä laittamassa; ja minulla oli se surullinen ilo, että faetonissa sain ottaa hattuni päästä hänen edessään, kun hän seisoi oven astuimilla, Jip sylissään.
'Herra', sanoi hän, 'hävetkää vähän! Eikä aikaakaan, niin sain korvapuustin, oikein maiskahtavan korvapuustin, ja samalla joku toinen löi hattuni myttyyn, niin että se painui korvieni yli. 'Mitä', sanoin minä, 'mitä tämä merkitsee? Mutta silloin joku kolmas antoi minulle aika kolauksen niskaani, ja sitten alkoivat kaikki huutaa: 'Ajakaa ulos se talonpojan-tolvana!
Mutta niin hän manasi, ja minä, seisoen tuolla sireenipensaalla, minä ilahduin kovin, tietäen sinunkin tuskas, ja kävin mielestäni viattomaan, onnelliseen petokseen; mutta erehdyinpä onnestas huomaten, mikä epeli hän on: se epeli, josta päästen on paras. Lyödä hattuni alas maahan! Näithän sinä? LEO. Mitä näin, mitä kuulin minä?
Herra Claudiuksen luona oli pidot isänikin oli kutsuttu, mutta hän viipyi vielä linnassa tervehtimässä Margareta-ruhtinatarta, joka sinä päivänä oli palaava kolmekuukautisen poissaolon jälkeen. Minä riisuin päällysvaatteeni ja hattuni neiti Fliednerin huoneesen.
Min'en malttanut olla vilkaisematta taakseni: onko muka tie kylää kohti vielä nähtävissä. Sen jälkeen aloitti vihollinen vähäisen kiväritulen. Ratsujoukko hyökkäsi oikeata sivustaamme vastaan. Silloin minä huutamaan kuin riivattu: "Ampukaa, pojat! Ampukaa!" Samassa painoin hattuni syvään silmilleni, ajatellen: "Jumala teitä suojelkoon!" ja aioin lähteä kylään.
Eno Simisterin pienessä asunnossa ei minulla ollut tarpeeksi työtä, enkä aikaani voinut viettää tarpeettomien kalujen valmistamisella, joka muutamia naisia niin paljon huvittaa. Sitä paitsi vaivasi huoneen ahtaus silmiäni, ja liikunnon puute vaivasi jäseniäni. Päätettyäni päivän työt, oli minun tapa ottaa hattuni ja kaulavaatteeni ja mennä kävelylle, kulkien katua ylös ja katua alas.
Otin hattuni ja kävelin jälessä, tullakseni jollakulla sivukäytävällä häntä vastaan ja niinmuodoin saada, näkyväisesti, sattunaista tilaisuutta, kiittää vastaantulosta hänen kera. Juuri kun siinä luvallisessa aikomuksessani poikkesin kapealle polulle, kuulin ääntä kahdelta keskustelevaiselta.
Vihdoin Annikin tuli. "Eikö sinua haluttaisi ruoka?" kysyi hän. "Ei minua maita. Mistä minun hattuni on tänne tullut?" "Faller toi sen. Sinä kaiketi panit Fallerin häikistelemään hattuasi minulle?". "Minkätähden niin? Tuuli sen päästäni vei". Lents nyt lyhyesti kertoi tavanneensa voutitalokkaan Katriinan.