Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Jollen olisi ollut varoillani, olen vakuutettu, että hän olisi vuodattanut vereni". "Sitä parempana minä pidän häntä", arvelin minä harmistuneena. Mr. Littimer notkisti päätänsä, niinkuin sanoaksensa: "Todella, Sir? Mutta te olette kovin nuori!" ja jatkoi kertomustansa.
Neuvotonna, harmistuneena, alakuloisena oli Uuno nyt päättänyt noudattaa muutamien henkiheimolaistensa kehoitusta ja käyttää tätä epätietoisuuden ja toimettomuuden aikaa perehtyäkseen venäjänkieleen ja Venäjän oloihin. Hän oli matkalla Pietariin, ainakin vuoden, ehkä parinkin ajaksi. Nykyinen koti hajoitettiin ja Pietariin oli muutettava koko perhe ja talous. Nämä kestit olivat Uunon läksijäisiä.
Mäkelän muori katsoi vähän harmistuneena tulioihin ja tuskin vastasikaan, kun Jaakko hyvää-päivää mainitsi. Mutta Jaakko ei ollut tätä huomaavinaankaan, vaan lausui rohkeasti: "Minä aion ottaa eron palveluksestani, jotta saisin talveksi varustettua itselleni oman kodin.
Henrik huokasi syvään ja myöskin samassa muuttui totisen näköiseksi. Ei muuta kuin että häntä ei hyväksytty koneenkäyttäjä-tutkinnossa. Kas niin! sanoi Uuno harmistuneena. Ei nyt luulisi paljon vaadittavan!
Vaari nauraa hohotti sydämmellisesti rakkaalle Hinkillensä. Katos, katos, hoki Hinkki taas, harmistuneena ja kihelmöivin sormin osotellen aivan suojattomia rikkauksia kivimuurien ikkunoissa, pankkipalatseissa ... ja pani tuskitellen: aih, aih! kuten tapansa oli saadessaan jotain oikein tyhmää todistaa. Sitäkö mustatukkaa ne vaan uskovat? sanoi vaari, tahtoen ottaa osaa Hinkin huoliin.
"Vaiti, lapsi, semmoista sinä et saa kysellä", torui Konstanse. "Voitteko uskoakaan! eräänä iltana, kun luulin hänen jo olevan nukkumassa, tapaankin hänet seisomasta puutarhassa", sanoi matami. "Seisoiko hän todellakin alhaalla puutarhassa?" kysyi Konstanse harmistuneena.
Tänä iltana oli lauvantai-iltapäivä, ja molemmat herrat olivat metsästä tultuaan harmistuneena puhumassa siitä kuinka tämän seudun ihmiset ovat niin tyhmiä, etteivät tahdo opetella sanomaan ihmisten nimiä, niinkuin ne ovat sanottavat ja vihasta kiiluivat Dampbellin pikkuiset silmät hänen ottaessaan kahvikuppia Hiltan tarjoamalta tarjottimelta.
Silloin tulee uusia valtakuntia, muutamat pienenevät, muutamat suurenevat, niin on valtioseikkojen kulku. Siis oli syynä viimeisen sodan alkuun vaan tekosyy, huudahdin minä harmistuneena. Isäni ei vastannut minulle, vaan jatkoi: Jos minulla olisi jotain sanottavaa, niin en olisi Dybbölin ja Alsin voittojen jälkeen antautunut mihinkään rauhankeskusteluihin, vaan ottanut samalla koko Tanskan.
"Mutta enhän tarkoittanut sitä", vastasi Dora vihdoin hieman harmistuneena. "Kyllä", ja taas hän esitti pitkän sarjan todistuksia, "juuri niin naiset aina tekevät ... he uneksivat ja puhuvat asioista ylimalkaisesti ... koeta pysyä asiassa... Minä sanon..." Ja hän jatkoi kuten äsken, kiihkeästi ja ärtyisesti. Dora ei vastannut enää.
Nämä vuoret olivat hänen kotiseutuaan; hän ainakin oli järkähtämättömästi vakuutettu siitä, että ne olivat kaikkein ensimmäistä luokkaa joka tapauksessa. Kornelia pani kätensä ristiin. »Te ihmettelette, kuinka mahtava kaikkivaltias on?» Knut kysyi. »Teidän mielestähän ei mikään tämmöinen ole kaunista?» hän vastasi harmistuneena.
Päivän Sana
Muut Etsivät