Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Hän pyörähti takaisin kuin pelästyneenä, sillä hän oli tuntenut Paloniemen Juhanin pitkävartiset pieksut, jotka polven alta olivat kintturemmeillä kiinni. Ihan varmasti oli se Juhani. Kenelläkään muulla miehellä ei ollut niin pitkiä sääriä... Mutta Juhani ei ollut häntä huomannut, eikä Hannakaan ehtinyt nähdä, mihin päin Juhani meni, usvan sekaan kadottuaan.
"Niinkö lienee", jatkoi Iisakki, kerran päästyään tuntoaan keventämään. "Silloin minä näin, kun Koskenalustan Antti ylhäältä saapui lautalla... Pahoin järkytti mieltäni, tuntooni iski kuin kirveellä, mutta en kenellekään osannut sanoa, mitä ajattelin. Eipä ymmärtänyt Hannakaan... Olisi Anttia sillä kerralla kieltänyt kosken alle lähtemästä..." Saarnamies säpsähti ja katsoi Iisakkia pitkään.
Iisakki ei ollut siitä tapauksesta kertonut, eikä siitä tiennyt Hannakaan ja tuskin kukaan muu nyt elävistä kuin Paloniemen Heikki, jos hänkään.
En pyydä penniäkään. Yhteisestihän ne kulutetaan. Jos siinä tulee muille synti, niin tulee sinullekin. Tulkoon sitten. Vaan jos se siis on mielestäsi synti, ettei ilmoiteta, niin mikset sanonut sitä äidille heti, niin olisi asetettu toisin? Ei olisi äiti kuitenkaan välittänyt eikä Hannakaan. Mutta miksi se sinusta on väärin? Kalle kiskaisi airollaan, pakottaen isän vastaamaan huoparillaan.
Minä kustannan, minä hankin rahoja. HANNA. Kuuleeko mamma, kuinka hyväsydäminen hän on? JUSSI. Puhu siinä nyt hyvistä sydämistä! ELISABETH. Mutta millä sinä, Jussiseni, rahoja hankkisit, paremmin kuin Hannakaan? JUSSI. Työlläni. Sepä kumma, ettei tänlainen mies maailmassa työtä löytäisi. Minäpä en ota sinun rahojasi. Jonkun keinon vielä keksin, millä itse pystyn ansaitsemaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät