Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
"Terve, terve, sydämmellisesti tervetullut, rakas poikani!" Herttainen syleily todisti niitä muuttumattomia ystävyyden tunteita, joita oli heillä kummallakin sydän täynnä. Puutarhaan sisään tultuaan, joutuivat pian innokkaaseen jutteluun, ja Georgin tuli vastata useaan kysymykseen, joihin hyvänsuopea kunnon pastori halusi vastausta.
Katsomatta paljon ympärilleen, alotti hän paikalla työtään ja piirrusteli hyvin uutterasti. Hän lie jo piirrustellut parisen tuntia, kun muutamasta ovesta pienoinen poika, noin kahdentoista vuotias, tuli huoneeseen ja pysähtyi Georgin työtä katsomaan.
Georgin sydämmeen tuo ilvehtiminen koski kipeästi. "Adelbert!" nuhteli hän, ystävänsä kättä puristaen, "huomaan sen tapahtuneeksi minkä olen varonut; sinun on käynyt huonosti.
Puoleksi vedettynä, sysättynä ja tuupittuna täytyi Georgin vastarinnastaan luopua ja yhtyi, vaikka vastenmielisesti, meluavaan ylioppilasjoukkueeseen. Hän kulki äänetönnä tuon ääneen laulavan lauman kanssa ja pahoili sydämmessään että oli heitä tavannut. Tultiin Adelbertin asunnolle ja kemut alkoivat.
S:t Georgin esikaupungissa oleva Tivoolin huvipaikka, ajoratoineen ja kesäteaterineen, on enimmän käytettyjä kaupungin ulkopuoleisia huvipaikkoja, Kaikenlaiset huvitukset houkuttelevat suuren joukon yleisöä ja varsinkin merimiehiä myös Hamburgin ja Altoonan väliseen S:t Paavalin esikaupunkiin n.s. Hamburgilaisten vuorelle.
Pian luku olikin suoritettu, sillä kirje oli aivan lyhyt ja selvä, eikä sisältänytkään muuta, kuu kehotuksen olemaan ystävällinen tämän kirjeen tuojalle, hänen ja pastorin rakkaalle ja arvokkaalle ystävälle. Mestari Wunderlich ei vitkastellut tuon pyynnön täyttämisessä ja kääntyi kohta Georgin puoleen pyynnöllä saada häntä palvella.
Sisällä pysyi Georg sitävastoin kerrassaan voiton puolella, erittäinkin tietojensa vuoksi. Hän ihmetteli ja vähän pilkkasikin Helenan käsityksiä niinpian kuin tuli kysymys suuren maailman asioista siellä pääkaupungissa. Helena saattoi kysellä niin lapsekkaita, että Georgin piti tuon tuostakin purskahtaa nauruun.
Mainitsin kaikki ne huolet, jotka meitä painavat, ja myöskin huolen Georgin tulevaisuudesta. Pyysin häntä keventämään sydäntäni ja lohdutusta sieluuni vuodattamaan. Ja katsokaa, kun minä, rukoiltuani, levollisempana ja rohkaistuneena nousin ylös, kohtasi silmäni maalausta, rakas mieheni, tuota metsämaisemaa, joka jo niin monta vuotta on riippunut yliskamarin seinällä, ostajaa löytämättä.
Mutta kuu hän kirjoittaessaan kuvaili mieleensä Georgin hämmästyneet kasvot ja loukkaantuneen ilmeen hänen silmissänsä, ja kun hän sen johdosta koetti kirjoittaa yhä hellemmin ja hellemmin, rakastui hän taas kirjeen lopussa niin Georgin kuvaan, ettei voinutkaan tahtoansa toteuttaa. Se oli niinkuin mikäkin rakkauskirje. Ja niin hän sen poltti.
Ovi aukeni hiljaa ja Georg havahti mietelmistään. Hänen äitinsä astui köyhään suojaan. Varpain hiipi hän kelpo poikansa luo ja laski hellästi kätensä hänen olkapäilleen. "Oletko kokeesi kestänyt, lapseni?" kuiskasi hän. Ilon säde välähti Georgin silmistä ja hän nyökähytti päätään myöntyvästi. "Niin, äiti rakas, Jumala on minua auttanut. Sain parhaimman todistuksen."
Päivän Sana
Muut Etsivät